Ihmiset ajattelevat tekevänsä valintoja omien uskomustensa, halujensa ja tunteidensa pohjalta. Yksilökeskeinen käsitys ihmismielestä on hallinnut valtaosaa ihmisen psykologiaa tutkivista tieteistä aina...
Median ja politiikan välillä vallitsee jatkuva kauhun tasapaino. Viestinnän jipot ja koukerot taitavalle poliitikolle media on hyvä renki, mutta kokeneenkin kehäketun ura voi tuhoutua, jos menettää otteensa...
Ihminen toimii yhteiskunnassa ja läheissuhteissaan keskinäisen luottamuksen varassa. Luottamus korostuu nykypäivän talous- ja työelämässä, mutta toisaalta juuri näiden elämänalueiden epävakaus ja ennustamattomuus...
Kansainvälinen auttaminen on 25 viime vuoden ajan kasvanut huimaa vauhtia. Samalla se on ammatillistunut ja kaupallistunut. Onko kutsumus kilpailun myötä muuttunut uraksi ja bisnekseksi? Hyvän tekemisen...
Tajunnan itsepuolustuksessa psykologi ja filosofi Lauri Rauhala (1914-2016) osoittaa, että tajunta tarvitsee olemassaolonsa puolustamista. Tajunta on yritetty kieltää joko rinnastamalla se aivofysiologiaan...
Voiko menneisyyden ihmisistä kirjoittaa mitä tahansa, kunhan kuvaus on tosi? Historiaa on vääristelty ja käytetty propagandan välineenä, mutta myös totuuteen vilpittömästi pyrkivä historiantutkimus voi...
Ihmisiltä on luontevaa kysyä, mistä he ovat kotoisin tai kuinka hyvin he tuntevat sukujuuriaan. Harva tohtii kuitenkaan tiedustella, mistä keskustelukumppanin ajatukset ovat peräisin. Elämme harhassa,...
Vesi kiertää jatkuvasti paikasta ja olomuodosta toiseen. Vaikka suurin osa planeetastamme on veden peitossa, kärsii runsas kolmasosa ihmiskunnasta kroonisesta vesipulasta. Vesivarojen tehokas ja kestävä...
Kuka saa puhua puolestani? Mihin minulla itselläni on valtaa, mihin vapaus? Kuinka maailma rajoittaa vapauttamme? Piileekö vapaudessa velvollisuuksia? Kaikki vapaudesta uppoutuu vapauden rajankäynteihin....
"Totuuden salaaminen on ainoa tieteen tuntema säädyttömyys", kirjoitti suomalaisen sosiologian isäksikin kutsuttu Edvard Westermarck vuonna 1891. Hän on yksi tunnetuimmista ajattelijoistamme kautta aikojen....
Yhteiskunta digitalisoituu ja globalisoituu. Samalla oppiminen ja oppimisympäristöt muuttuvat: koulujen rinnalle astuvat epämuodolliset sosiaaliset yhteisöt, kiinnostusryhmät ja verkostot. Lapset ja nuoret...
Maailmanrauha on utopia, josta kaikki haaveilevat mutta johon kukaan ei oikein usko. Ihminen on ladattu tunteilla. Neuvottelutilanteissa kielimuuri kärjistää kriisin, kun ihmiset tarkoittavat samoilla...
Miksi Yhdysvaltain demokraattien sata vuotta dominoima etelä on nykyisin republikaanien väkevintä kannatusaluetta? Kaatoiko Neuvostoliiton Ronald Reaganin innostus tieteiselokuviin? Toisen maailmansodan...
Kun ympäröivä maailma muuttuu, vanhat toimintamallit menettävät merkityksensä. Tällöin ihmisyhteisö tarvitsee menestyäkseen uusia ideoita ja tuoreita ratkaisuja, toisin sanoen luovuutta. Koska muutokset...
Hyvän tekeminen ja pahan välttäminen ovat moraalin vaativia haasteita. Niitäkin vaikeampaa voi kuitenkin olla toisen ihmisen tunnustaminen itsensä veroiseksi toimijaksi.Yhdessä toimimisen etiikka laajentaa...
Avain suomeen 1 on oppikirja suomen alkeiskursseille sekä itsenäiseen opiskeluun.Painopiste on aihepiireissä ja tilanteissa, joita opiskelija kohtaa arkielämässään Suomessa. Alusta asti opetellaan luontevaa...
Äänite tukee suomen kielen opiskelua ja Avain suomeen 1 -oppikirjan käyttöä. Mp3-muodossa julkaistu CD sisältää kirjan kappaleiden tekstit, joiden dialogiosuudet ovat selkeää mutta luontevaa puhekieltä....
1900-luvun alussa syntynyt fenomenologia on nykyfilosofian merkittävimpiä suuntauksia, ja se vaikuttaa yhä vahvasti eurooppalaisessa nykyajattelussa. Fenomenologialla on merkittävä jalansija myös nykyisessä...
Talous ja yhteiskuntateoria on kolmiosainen esitys yhteiskuntateoreettisista ja -filosofisista tavoista käsitteellistää talous. Teossarja esittelee kattavasti talousteorioita antiikista nykyaikaan sekä...
Demokraattinen päätöksenteko ja järjestelmän toimivuus edellyttävät kansalaisten kykyä vuoropuheluun. Monimutkaisissa ja -kulttuurisissa yhteiskunnissa ihmisten on kuitenkin yhä vaikeampi ymmärtää toisiaan,...
Ihminen eroaa laadullisesti esine- ja konemaailmasta: inhimillisen olemassaolon perusrakenteet ovat henkisiä. Teema on keskeinen myös empiirisissä tieteissä. Niissäkin tutkitaan ihmisen henkisiä toimintoja...
Jos söisimme vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia, olisimme terveempiä. Myös lihantuotannon haitalliset vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön myönnetään laajalti. Miksi tämä tietoisuus ei näy lihankulutuksessa?...
Ruoan ja juoman maku, haju, väri ja muut aistittavat ominaisuudet ohjaavat elintarvikevalintojamme. Aistinvaraisia tutkimusmenetelmiä käytetään yhä enemmän elintarviketeollisuuden ja kaupan alalla laaduntarkkailussa,...
Kun alkaa tekemään hyväksyttiin kirjakieleen, nousi myrsky. Sehän on kielivirheiden äiti, vulgaaria ja sivistymätöntä kielenkäyttöä. Kirjoitettua suomea ohjailevat monenlaiset säännöt, joista osa on luonnollisia,...
Käytännöllisen järjen kritiikki (1788) on valistusfilosofi Immanuel Kantin (1725-1804) moraaliopillinen pääteos: tutkimus moraaliperiaatteista ja moraalikäsitteistä. Siinä Kant käsittelee ihmisyyden perimmäisiä...
Onko hyvyys idealismia? Voiko pahoinvointia poistaa? Sosiaalityön ytimeen kuuluu apua tarvitsevien ihmisten tukeminen. Sekä vapaaehtoisuuden että velvollisuuden varaan rakentuva vastavuoroisuus on yksinkertaisimmillaan...
Vaiva ja vanhuus ovat ihmisille yhteisiä kokemuksia, ja niihin vastaaminen koskettaa kaikkia yhteiskuntia. Hoivan järjestämiseen ei kuitenkaan löydy yhtä oikeaa tietä, vaan se rakentuu poliittisen kamppailun...
Suomalaiset ovat onnellista kansaa. Tärkein perusturvamme ovat toiset ihmiset, jotka kannattelevat kolhuissa ja joiden kanssa jaetaan onnen hetket. Ystävyyssuhteet ovat yhteiskuntaa koossa pitävää sosiaalista...
Mahtivuosinaan Nokia vei Suomen maailmankartalle. Suomi tunnettiin Nokialandiana, matkapuhelinten luvattuna maana. Menestystarina nostatti ennennäkemättömän ylpeyden ja uhon, jonka vuoksi matkapuhelinbisneksen...
Oscar Wilde on sanonut, että ekonomisti on henkilö, joka tietää kaiken hinnoista mutta ei ymmärrä mitään arvoista. Tulisiko talouskeskustelussa sivuuttaa ihminen ja laskea lisääntyvä köyhyys välttämättömäksi...
Maailman jakautuminen vauraampaan pohjoiseen ja köyhempään etelään sekä tästä seuraava epätasa-arvo on keskeinen globaali ongelma ja samalla monen muun ongelman alkusyy. Miksi maailman eri osien asukkailla...
Erityisopetus on jo nyt osa lähes jokaisen koulun arkipäivää. Tulevaisuudessa sitä annetaan yhä enemmän ja se on aiempaa monimuotoisempaa. Kehityksen myötä luokan- ja aineenopettajat sekä myös vanhemmat...
Pakolaiskriisi muuttaa maailmaa pysyvästi. Pakolaisissa nähdään ihmisiä taistelemassa omasta paikastaan, täyteen ahdettuja veneitä, hätää ja nälkää. Toiset näkevät vieraita, pelottaviakin ihmisiä, jotka...
Talvella 1576 Krakovaan, kuninkaiden kaupunkiin, saapuu toivoa täynnä oleva keski-ikäinen ylhäisönainen. Puola tarvitsee hallitsijan, ja ehdolla kuningattareksi on monien yllätykseksi Anna Jagellonica,...
Äärellisyyden jälkeen on filosofisesti painava ja selkeä esitys siitä, miten nykyfilosofia voisi päästä irti sitkeästä vastakkainasettelusta humanistisiin tieteisiin pohjautuvan mannermaisen ja luonnontieteisiin...
Kuka murhasi ja kenet? Yli 150-vuotisen historiansa aikana rikoskirjallisuus on koukuttanut yhä uusia salapoliiseja haastamaan älykkyytensä ja ratkaisemaan arvoituksen ennen etsivää. Viime vuosikymmeninä...
Aikamme suuret ongelmat kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuuden lisääntyminen ja työelämän koveneminen ovat kehittyneet yhteiskunnissa, joissa kansantuotteen kasvu on ollut ykköstavoite. Nyt talouden vauhti...
"Kaikki, mitä ihmiselämästä voidaan sanoa, on totta jossakin päin Venäjää." Näin Venäjän monimuotoisuuden kiteytti rautakansleri Otto von Bismarck 1800-luvulla.
