Veronikaa ei kukaan voinut valvoa. Kun hän päätti jotain, sitä oli mahdoton estää. Jos hän päätti mennä junalla Sushakiin, hän meni. Jos hän halusi koiranpennun tai siamilaisen kissan sijasta alligaattorin, hän hankki alligaattorin. Ja jos hän halusi ottaa ratsastuksenopettajansa, niin hän otti.
Romaani on Slovenian arvostetuimman ja kansainvälisesti tunnetuimman prosaistin Drago Jancarin kotimaassa ja ulkomailla palkittu mestariteos. Se kertoo nuoren Veronikan elämästä Jugoslaviassa toisen maailmansodan edellä ja sen aikana. Aikana, joka tempasi mukaansa sekä historian vakaumukselliset osanottajat että ne, jotka eivät ymmärtäneet tapahtumia vaan olisivat mieluummin eläneet "vain" omaa elämäänsä.
Pienen slovenialaisen vuoristolinnan valtiatarta muistelee ensin Jugoslavian kuninkaallisen armeijan upseeri Palmanovan vankileirissä 1945. Pari vuotta sodan jälkeen tarinaa jatkavat tyttärensä paluuta odottava, muistoihin vajonnut äiti, Wehrmachtin sotilaslääkäri ja perheen uskollinen taloudenhoitaja. Viimeisenä pohdiskelee iäkäs partisaani, jo nykypäivän näkökulmasta. Jokainen heistä rakasti tai ihaili tätä elämäniloista ja itsenäistä naista ja vaikutti hänen kohtaloonsa, tahtoen tai tahtomattaan. Kaikille jäi kuitenkin arvoitukseksi, mitä Veronikalle tapahtui ja – miksi.
Sloveenista suomentanut Kari Klemelä.
