Tämä sanakirja muodostaa vuonna 2008 ilmestyneen Sanakirjan suomi–
karjala (Markianova & Pyöli) kanssa parin. Karjalalla tarkoitan tässä sitä
karjalan kielimuotoa, josta käytetään myös nimityksiä aunus, aunuksenkarjala,
livvi, livvinkarjala tai livvin kieli. Ennen viime sotia livvinkarjalaa
puhuttiin Suomen Raja-Karjalassa lähinnä Salmin pitäjässä samoin kuin
muutamissa Suistamon ja Impilahden kylissä sekä Suojärven Hyrsylän
mutkassa. Venäjän Karjalassa livviä puhutaan edelleen Aunuksen seudulla.
Suomessa livvin puhujat elävät nykyisin ympäri maata; eräänlaisia keskittymiä
muodostui siirtolaisuuden alkuvaiheessa Kuopion ympäristöön
ja Pohjois-Pohjanmaalle, kun esimerkiksi salmilaiset sijoitettiin kyseisille
alueille. Nykyisin sellaisia puhujia, joiden kielelliset juuret juontavat livvinkielisiltä
alueilta Raja-Karjalasta, lienee eniten pääkaupunkiseudulla.
Sanakirjaan on valittu sekä vanhempaa, perinteistä sanastoa että uudempaa,
nykyisessä elämänmenossa tarvittavaa terminologiaa. Karjalan tasavallassa
ja Suomessa jo vuosikymmenten ajan jatkunut karjalan kielen
tutkimus ja tietoinen kielen elvyttäminen ovat osaltaan vaikuttaneet siihen,
että etenkin sanasto kehittyy ajan tarpeiden mukaan. Livvi on saanut vahvaa
lisäväriä ennen muuta venäjästä, mutta myös muista kielistä: nykyisen
elämänmuodon vaatimia sanoja on muodostunut niin kutsutuista kansainvälisistä
lainoista, jotka ovat kulkeutuneet karjalaan venäjän välityksellä.
Näitä ovat esimerkiksi monet urheilun, musiikin, tieteen ja tekniikan termit.
Myös suomesta on karjala saanut vaikutteita.
Tämä sanakirja muodostaa vuonna 2008 ilmestyneen Sanakirjan suomi–
karjala (Markianova & Pyöli) kanssa parin. Karjalalla tarkoitan tässä sitä
karjalan kielimuotoa, josta käytetään myös nimityksiä aunus, aunuksenkarjala,
livvi, livvinkarjala tai livvin kieli. Ennen viime sotia livvinkarjalaa
puhuttiin Suomen Raja-Karjalassa lähinnä Salmin pitäjässä samoin kuin
muutamissa Suistamon ja Impilahden kylissä sekä Suojärven Hyrsylän
mutkassa. Venäjän Karjalassa livviä puhutaan edelleen Aunuksen seudulla.
Suomessa livvin puhujat elävät nykyisin ympäri maata; eräänlaisia keskittymiä
muodostui siirtolaisuuden alkuvaiheessa Kuopion ympäristöön
ja Pohjois-Pohjanmaalle, kun esimerkiksi salmilaiset sijoitettiin kyseisille
alueille. Nykyisin sellaisia puhujia, joiden kielelliset juuret juontavat livvinkielisiltä
alueilta Raja-Karjalasta, lienee eniten pääkaupunkiseudulla.
Sanakirjaan on valittu sekä vanhempaa, perinteistä sanastoa että uudempaa,
nykyisessä elämänmenossa tarvittavaa terminologiaa. Karjalan tasavallassa
ja Suomessa jo vuosikymmenten ajan jatkunut karjalan kielen
tutkimus ja tietoinen kielen elvyttäminen ovat osaltaan vaikuttaneet siihen,
että etenkin sanasto kehittyy ajan tarpeiden mukaan. Livvi on saanut vahvaa
lisäväriä ennen muuta venäjästä, mutta myös muista kielistä: nykyisen
elämänmuodon vaatimia sanoja on muodostunut niin kutsutuista kansainvälisistä
lainoista, jotka ovat kulkeutuneet karjalaan venäjän välityksellä.
Näitä ovat esimerkiksi monet urheilun, musiikin, tieteen ja tekniikan termit.
Myös suomesta on karjala saanut vaikutteita.