Euroopan itärajoilla Venäjän vaikutuspiirissä arki on erilaista! Kokeneen Venäjänkirjeenvaihtajan tutkimusmatka. Ukrainalainen Valentina hankkii elantonsa salakuljettamalla kaksi tupakka-askia päivässä. Venäläinen Aleksandra kadehtii rajan toisella puolella elävien naapuriensa mahdollisuuksia matkustaa, valkovenäläinen Oleg puolestaan uskoo, että ihmiset eri maissa ymmärtävät toisiaan ilman yhteistä kieltäkin. Kaikki kolme asuvat EU: n itärajan tuntumassa, sen itäpuolella. Heidän kokemuksensa korostavat yhteiskuntajärjestysten eroja eri puolilla rajaa. Rajat merkitsevät niiden lähellä asuville sekä rajoitteita että mahdollisuuksia. Kartalla rajat ovat punaisia viivoja, mutta tosielämässä ne voivat jakaa perheitä tai houkutella salakuljetusbisnekseen. Rajat ovat olemassa vain silloin, kun molemmin puolin ollaan yhtä mieltä siitä, missä ne ovat. Ne ovat kuin aika tai raha: niitä voi mitata, jos mittausarvoista on yhteinen näkemys. Euroopan kohtalot päätetään Moskovassa ja Brysselissä. Valentinan, Aleksandran ja Olegin kohdalla tuntuu helposti, että valtapolitiikka koostuu luonnonilmiöistä, joihin ei voi vaikuttaa. On vain sopeuduttava, joustattava ja elettävä parhaansa mukaan. Rajakansaa-kirjassa tavatut ihmiset kertovat arkielämästään molemmin puolin EU: n itärajaa. Kirja on suunnattu lukijoille, jotka ovat kiinnostuneempia yksittäisistä ihmiskohtaloista kuin valtapolitiikan kiemuroista. Se esittää konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka poliittiset päätökset muuttavat ihmisten elämää kaukana valtakeskuksista. Kerstin Kronvall (s. 1958) on toimittaja, joka on raportoinut viimeiset kaksikymmentä vuotta entisen Neuvostoliiton alueelta. Hän asuu Pietarissa ja on työskennellyt Ylen kirjeenvaihtajana Moskovassa. Työssään Kronvall on matkustellut pitkin ja poikin Venäjää, Ukrainaa ja Valko-Venäjää. Hänet tunnetaan ihmisläheisestä tavastaan kirjoittaa ja hän on kotonaan niin Kremlissä kuin syrjäseutujen pikkukylissäkin.
Euroopan itärajoilla Venäjän vaikutuspiirissä arki on erilaista! Kokeneen Venäjänkirjeenvaihtajan tutkimusmatka. Ukrainalainen Valentina hankkii elantonsa salakuljettamalla kaksi tupakka-askia päivässä. Venäläinen Aleksandra kadehtii rajan toisella puolella elävien naapuriensa mahdollisuuksia matkustaa, valkovenäläinen Oleg puolestaan uskoo, että ihmiset eri maissa ymmärtävät toisiaan ilman yhteistä kieltäkin. Kaikki kolme asuvat EU: n itärajan tuntumassa, sen itäpuolella. Heidän kokemuksensa korostavat yhteiskuntajärjestysten eroja eri puolilla rajaa. Rajat merkitsevät niiden lähellä asuville sekä rajoitteita että mahdollisuuksia. Kartalla rajat ovat punaisia viivoja, mutta tosielämässä ne voivat jakaa perheitä tai houkutella salakuljetusbisnekseen. Rajat ovat olemassa vain silloin, kun molemmin puolin ollaan yhtä mieltä siitä, missä ne ovat. Ne ovat kuin aika tai raha: niitä voi mitata, jos mittausarvoista on yhteinen näkemys. Euroopan kohtalot päätetään Moskovassa ja Brysselissä. Valentinan, Aleksandran ja Olegin kohdalla tuntuu helposti, että valtapolitiikka koostuu luonnonilmiöistä, joihin ei voi vaikuttaa. On vain sopeuduttava, joustattava ja elettävä parhaansa mukaan. Rajakansaa-kirjassa tavatut ihmiset kertovat arkielämästään molemmin puolin EU: n itärajaa. Kirja on suunnattu lukijoille, jotka ovat kiinnostuneempia yksittäisistä ihmiskohtaloista kuin valtapolitiikan kiemuroista. Se esittää konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka poliittiset päätökset muuttavat ihmisten elämää kaukana valtakeskuksista. Kerstin Kronvall (s. 1958) on toimittaja, joka on raportoinut viimeiset kaksikymmentä vuotta entisen Neuvostoliiton alueelta. Hän asuu Pietarissa ja on työskennellyt Ylen kirjeenvaihtajana Moskovassa. Työssään Kronvall on matkustellut pitkin ja poikin Venäjää, Ukrainaa ja Valko-Venäjää. Hänet tunnetaan ihmisläheisestä tavastaan kirjoittaa ja hän on kotonaan niin Kremlissä kuin syrjäseutujen pikkukylissäkin.
