Vuoden 1918 sotaa on kutsuttu veljessodaksi mutta se oli myös sisarten sota. Naisia oli sekä punaisten että valkoisten puolella ja sota vaikutti useiden naisten ja lasten elämään, kuten maailman konflikteissa nykypäivänäkin.Sisällissodan naisia on käsitelty niin tieteen kuin taiteen keinoin tutkien. Tavallisen ihmisen henkilökohtaiset kokemukset katoavat usein sodan melskeeseen. Muistoja kerättiin suomalaisiin arkistoihin sadoittain 1960-luvulla, kun sodan muistelijat olivat jo vanhuksia. Sisaret 1918 -sarjakuva-antologiassa kymmenen ansioitunutta sarjakuvapiirtäjänaista tulkitsee kymmenen naisen tai lapsen kokemuksia vuoden 1918 tapahtumista. Valitut tositarinat ovat peräisin Kansan Arkiston muistitietokokoelmasta sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1918-kokoelmasta. Kertojia on sekä punaisten että valkoisten puolelta eri puolilta Suomea. Kaikki ovat kokeneet sodan omalla tavallaan: rintamalla, vankileirissä, sairaanhoitajana tai silminnäkijänä. Antologian on toimittanut Kansan Arkiston tutkija, FM Reetta Laitinen, itsekin sarjakuvantekijä. Laitinen on valinnut sekä projektissa olevat taiteilijat että teoksen pohjalla olevat muistelmat, kirjoittanut tekstit puhtaaksi ja kerännyt taustatietoja.Kukin taiteilija sai yhden tarinan tulkittavakseen. Jokaisella on oma persoonallinen tyylinsä ja kaikki ovat kerronnallisen sarjakuvan taitureita. Historiallista sarjakuvaa on tehnyt jo aiemmin useampi, muutamille aluevaltaus on uusi. Ryhmä perehtyi huolellisesti muistelmiin, lähdemateri-aaleihin, aikakauteen ja historiallisiin yksityiskohtiin. Tulkinnoissa on käytetty taiteellista vapautta mutta ne kunnioittavat silti alkuperäisten kertojien autenttisia kokemuksia.
Vuoden 1918 sotaa on kutsuttu veljessodaksi mutta se oli myös sisarten sota. Naisia oli sekä punaisten että valkoisten puolella ja sota vaikutti useiden naisten ja lasten elämään, kuten maailman konflikteissa nykypäivänäkin.Sisällissodan naisia on käsitelty niin tieteen kuin taiteen keinoin tutkien. Tavallisen ihmisen henkilökohtaiset kokemukset katoavat usein sodan melskeeseen. Muistoja kerättiin suomalaisiin arkistoihin sadoittain 1960-luvulla, kun sodan muistelijat olivat jo vanhuksia. Sisaret 1918 -sarjakuva-antologiassa kymmenen ansioitunutta sarjakuvapiirtäjänaista tulkitsee kymmenen naisen tai lapsen kokemuksia vuoden 1918 tapahtumista. Valitut tositarinat ovat peräisin Kansan Arkiston muistitietokokoelmasta sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1918-kokoelmasta. Kertojia on sekä punaisten että valkoisten puolelta eri puolilta Suomea. Kaikki ovat kokeneet sodan omalla tavallaan: rintamalla, vankileirissä, sairaanhoitajana tai silminnäkijänä. Antologian on toimittanut Kansan Arkiston tutkija, FM Reetta Laitinen, itsekin sarjakuvantekijä. Laitinen on valinnut sekä projektissa olevat taiteilijat että teoksen pohjalla olevat muistelmat, kirjoittanut tekstit puhtaaksi ja kerännyt taustatietoja.Kukin taiteilija sai yhden tarinan tulkittavakseen. Jokaisella on oma persoonallinen tyylinsä ja kaikki ovat kerronnallisen sarjakuvan taitureita. Historiallista sarjakuvaa on tehnyt jo aiemmin useampi, muutamille aluevaltaus on uusi. Ryhmä perehtyi huolellisesti muistelmiin, lähdemateri-aaleihin, aikakauteen ja historiallisiin yksityiskohtiin. Tulkinnoissa on käytetty taiteellista vapautta mutta ne kunnioittavat silti alkuperäisten kertojien autenttisia kokemuksia.
