"Mul kanissa on palsa ja aborkat mä möin" была спета в Хельсинки в начале 20-го века.
Все знают, что означает "kani", но "aborkat" может быть не очень знакомым словом.
Но откуда эти слова произошли изначально? Как насчет "safka", "lafka", "mesta" and "voda". "Kanttulivei" может случиться с каждым, каждый в состоянии получить "prenikka" на грудь, и вы можете оставить пальто в"narikka". "Sloboa Stadissa" о русских оригиналах всех этих слов и также о более чем 500 словах сленга Хельсинки.
Как насчет "tsuikka" или "suikka", могут быть знакомы многим по армейскому жаргону? Но нет, говорит книга, это потому что Маннергейм командовал майским парадом, надев "tshuikka" на голову.
Некоторые слова, такие как "tshubu", "tshaikkari" and "tshiringa"уже исчезли из языка. Но "natsku" все еще живет на задних дворах, и подростки все еще играют в "skraitta".
Русские при царе были видны и слышны в Хельсинки. "Maroosiryssät" - громко рекламировалось мороженое. Солдаты были известной достопримечательностью в городе и "issikkas" and "vossikkas" ждали с их "droshki" клиентов. Две разные культуры встретились в Хельсинки в те времена. Во времена Швеции, чай импортировался Голландией из Южного Китая и назывался "drunk". Когда пришли русские, чай стал называться "tshaiju" or tshaika" и импортироваться из Северного Китая.
Всего в книге около 860 слов. Некоторые слова также заимствованы из других языков, например "makasiini".Не всегда можно точно утверждать, заимствованно слово с Востока или с Запада. Многие слова пришли с обеих сторон.
Значение многих слов менялось на протяжении времени. Слово "remontti" означало во Франции покупку новых лошадей для кавалерии.
Эти статьи показывают мультиязычный и мультикультурный Хельсинки. Поскольку большая часть оригинально русских слов, возникших в сленге Хельсинки, прибыла из разных частей Финляндии, книга также открывает новое понимание обо всей русской Финляндии.
Mul kanissa on palsa ja aborkat mä möin, laulettiin Stadissa 1900-luvun alussa. Kanin tuntevat kaikki, mutta aborkat ei ole yhtä tuttu sana.
Mutta mistä ne ovat peräisin? Entä safka, lafka, mesta ja voda? Kanttulivei voi käydä kenelle tahansa, prenikan voi jokainen saada rintaansa ja takin voi jättää narikkaan. Sloboa Stadissa kertoo kaikkien näiden sekä yli 500 muun Stadin slangin venäläisperäisen sanan tarinan. Entä monille tuttu tsuikka, suikka: onko se peräisin sotilasslangista? Ei, kertoo kirja, sillä Mannerheim johti paraatia toukokuussa 1918 karvatshuikka päässä.
Osa sanoista, kuten tshubu, tshaikkari ja tshiringa, on jo kadonnut kielestä. Mutta natsku elää vielä pihoilla ja nuoret soittavat yhä skraittaa.
Tsaarinvallan aikana venäläisyys näkyi ja kuului Helsingissä. Maroosiryssät mainostivat äänekkäästi jäätelöä. Sotilaat olivat tuttu näky kaupungilla ja issikat, ja vossikat odottivat droshkineen asiakkaita pirssissä. Helsingissä kohtasi silloin kaksi eri kulttuuria. Ruotsin aikaan juotiin hollantilaisten Etelä-Kiinasta tuomaa teetä. Venäläisten saavuttua se vaihtui pohjoiskiinalaiseksi tshaijuksi ja tshaikaksi.
Kaikkiaan teoksessa on noin 860 hakusanaa. Mukana on myös muista kielistä tulleita sanoja, kuten makasiini. Aina ei voi olla varma, onko jokin sana lainattu idästä vai lännestä. Monet sanat ovat kulkeutuneet Suomeen kahtaalta.
Matkan varrella monen sanan merkitys on ehtinyt muuttua. Remontti-sanakin on tarkoittanut alun perin ranskassa uusien hevosten ostamista ratsuväelle.
Sana-artikkelit kertovat monikielisestä ja -kulttuurisesta Helsingistä. Koska suuri osa Helsingin puhekielen ja slangin venäläisperäisistä sanoista on kulkeutunut Stadiin muualta Suomesta, kirja avaa uuden näkökulman koko venäläiseen Suomeen.
Mul kanissa on palsa ja aborkat mä möin, laulettiin Stadissa 1900-luvun alussa. Kanin tuntevat kaikki, mutta aborkat ei ole yhtä tuttu sana.
Mutta mistä ne ovat peräisin? Entä safka, lafka, mesta ja voda? Kanttulivei voi käydä kenelle tahansa, prenikan voi jokainen saada rintaansa ja takin voi jättää narikkaan. Sloboa Stadissa kertoo kaikkien näiden sekä yli 500 muun Stadin slangin venäläisperäisen sanan tarinan. Entä monille tuttu tsuikka, suikka: onko se peräisin sotilasslangista? Ei, kertoo kirja, sillä Mannerheim johti paraatia toukokuussa 1918 karvatshuikka päässä.
Osa sanoista, kuten tshubu, tshaikkari ja tshiringa, on jo kadonnut kielestä. Mutta natsku elää vielä pihoilla ja nuoret soittavat yhä skraittaa.
Tsaarinvallan aikana venäläisyys näkyi ja kuului Helsingissä. Maroosiryssät mainostivat äänekkäästi jäätelöä. Sotilaat olivat tuttu näky kaupungilla ja issikat, ja vossikat odottivat droshkineen asiakkaita pirssissä. Helsingissä kohtasi silloin kaksi eri kulttuuria. Ruotsin aikaan juotiin hollantilaisten Etelä-Kiinasta tuomaa teetä. Venäläisten saavuttua se vaihtui pohjoiskiinalaiseksi tshaijuksi ja tshaikaksi.
Kaikkiaan teoksessa on noin 860 hakusanaa. Mukana on myös muista kielistä tulleita sanoja, kuten makasiini. Aina ei voi olla varma, onko jokin sana lainattu idästä vai lännestä. Monet sanat ovat kulkeutuneet Suomeen kahtaalta.
Matkan varrella monen sanan merkitys on ehtinyt muuttua. Remontti-sanakin on tarkoittanut alun perin ranskassa uusien hevosten ostamista ratsuväelle.
Sana-artikkelit kertovat monikielisestä ja -kulttuurisesta Helsingistä. Koska suuri osa Helsingin puhekielen ja slangin venäläisperäisistä sanoista on kulkeutunut Stadiin muualta Suomesta, kirja avaa uuden näkökulman koko venäläiseen Suomeen.
"Mul kanissa on palsa ja aborkat mä möin" byla speta v Khelsinki v nachale 20-go veka.
Vse znajut, chto oznachaet "kani", no "aborkat" mozhet byt ne ochen znakomym slovom.
No otkuda eti slova proizoshli iznachalno? Kak naschet "safka", "lafka", "mesta" and "voda". "Kanttulivei" mozhet sluchitsja s kazhdym, kazhdyj v sostojanii poluchit "prenikka" na grud, i vy mozhete ostavit palto v"narikka". "Sloboa Stadissa" o russkikh originalakh vsekh etikh slov i takzhe o bolee chem 500 slovakh slenga Khelsinki.
Kak naschet "tsuikka" ili "suikka", mogut byt znakomy mnogim po armejskomu zhargonu? No net, govorit kniga, eto potomu chto Mannergejm komandoval majskim paradom, nadev "tshuikka" na golovu.
Nekotorye slova, takie kak "tshubu", "tshaikkari" and "tshiringa"uzhe ischezli iz jazyka. No "natsku" vse esche zhivet na zadnikh dvorakh, i podrostki vse esche igrajut v "skraitta".
Russkie pri tsare byli vidny i slyshny v Khelsinki. "Maroosiryssät" - gromko reklamirovalos morozhenoe. Soldaty byli izvestnoj dostoprimechatelnostju v gorode i "issikkas" and "vossikkas" zhdali s ikh "droshki" klientov. Dve raznye kultury vstretilis v Khelsinki v te vremena. Vo vremena Shvetsii, chaj importirovalsja Gollandiej iz Juzhnogo Kitaja i nazyvalsja "drunk". Kogda prishli russkie, chaj stal nazyvatsja "tshaiju" or tshaika" i importirovatsja iz Severnogo Kitaja.
Vsego v knige okolo 860 slov. Nekotorye slova takzhe zaimstvovany iz drugikh jazykov, naprimer "makasiini".Ne vsegda mozhno tochno utverzhdat, zaimstvovanno slovo s Vostoka ili s Zapada. Mnogie slova prishli s obeikh storon.
Znachenie mnogikh slov menjalos na protjazhenii vremeni. Slovo "remontti" oznachalo vo Frantsii pokupku novykh loshadej dlja kavalerii.
Eti stati pokazyvajut multijazychnyj i multikulturnyj Khelsinki. Poskolku bolshaja chast originalno russkikh slov, voznikshikh v slenge Khelsinki, pribyla iz raznykh chastej Finljandii, kniga takzhe otkryvaet novoe ponimanie obo vsej russkoj Finljandii.
