"Itä inen Keski-Eurooppa vuonna 2004" kä sittelee alueen lä hihistoriaa vuodesta 1989 nykypä ivää n, neljä n maan pesä eroa entisestä kommunistisesta jä rjestelmä stä, niiden historiapolitiikkaa ja liittymistä ensin Naton ja sitten EU: n jä seniksi.
Kokoelma keskittyy Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian poliittisen ja puoluepoliittisen murroksen tarkasteluun. Tekijä t kä sittelevä t myö s talouden, turvallisuuspolitiikan, kansallisen identiteetin, vä hemmistö jen aseman ja kansalaisyhteiskunnan kysymyksiä niin, että kunkin maan oma nä kö kulma tulee vahvasti esille.
Heino Nyyssö sen Visegrad-maita yhteisenä alueena kä sittelevä n johdannon jä lkeen Kazimierz Musial tarkastelee Puolaa, unionin suurinta tulokasta. Katalin Miklossyn Unkari-luvusta kä y ilmi muutosten asteittaisuus ja yhteydet jo aiempien vuosikymmenten talousreformiin. Miroslav Leheckan ja Heino Nyyssö sen luvut sivuavat osittain samaa valtiota, sillä Tshekistä ja Slovakiasta puhuttaessa kä sitellää n myö s maiden yhteistä taivalta vuoteen 1993 saakka.
Suomalaisen median huomio on usein keskittynyt lä hialueille ja Itä inen Keski-Eurooppa on jää nyt vä hemmä lle huomiolle. Maiden siirtymä kauden murros sisä ltää kuitenkin kiintoisia ilmiö itä ja trendejä, joista tä mä kirja tarjoaa ajankohtaisen lä pileikkauksen. Kattavine liitteineen teos soveltuu oppikirjaksi ja jokaiselle joka haluaa syventää ja pä ivittää tietojaan alueesta. Vaikka tavoitteena ei ole ollut kirjoittaa erityistä EU-jäsenyyskirjaa, liittyminen Euroopan unioniin nousee esille joka luvussa.
"Itäinen Keski-Eurooppa vuonna 2004" käsittelee alueen lähihistoriaa vuodesta 1989 nykypäivään, neljän maan pesäeroa entisestä kommunistisesta järjestelmästä, niiden historiapolitiikkaa ja liittymistä ensin Naton ja sitten EU: n jäseniksi.
Kokoelma keskittyy Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian poliittisen ja puoluepoliittisen murroksen tarkasteluun. Tekijät käsittelevät myös talouden, turvallisuuspolitiikan, kansallisen identiteetin, vähemmistöjen aseman ja kansalaisyhteiskunnan kysymyksiä niin, että kunkin maan oma näkökulma tulee vahvasti esille.
Heino Nyyssösen Visegrad-maita yhteisenä alueena käsittelevän johdannon jälkeen Kazimierz Musial tarkastelee Puolaa, unionin suurinta tulokasta. Katalin Miklossyn Unkari-luvusta käy ilmi muutosten asteittaisuus ja yhteydet jo aiempien vuosikymmenten talousreformiin. Miroslav Leheckan ja Heino Nyyssösen luvut sivuavat osittain samaa valtiota, sillä Tshekistä ja Slovakiasta puhuttaessa käsitellään myös maiden yhteistä taivalta vuoteen 1993 saakka.
Suomalaisen median huomio on usein keskittynyt lähialueille ja Itäinen Keski-Eurooppa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Maiden siirtymäkauden murros sisältää kuitenkin kiintoisia ilmiöitä ja trendejä, joista tämä kirja tarjoaa ajankohtaisen läpileikkauksen. Kattavine liitteineen teos soveltuu oppikirjaksi ja jokaiselle joka haluaa syventää ja päivittää tietojaan alueesta. Vaikka tavoitteena ei ole ollut kirjoittaa erityistä EU-jäsenyyskirjaa, liittyminen Euroopan unioniin nousee esille joka luvussa.
"Itäinen Keski-Eurooppa vuonna 2004" käsittelee alueen lähihistoriaa vuodesta 1989 nykypäivään, neljän maan pesäeroa entisestä kommunistisesta järjestelmästä, niiden historiapolitiikkaa ja liittymistä ensin Naton ja sitten EU: n jäseniksi.
Kokoelma keskittyy Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian poliittisen ja puoluepoliittisen murroksen tarkasteluun. Tekijät käsittelevät myös talouden, turvallisuuspolitiikan, kansallisen identiteetin, vähemmistöjen aseman ja kansalaisyhteiskunnan kysymyksiä niin, että kunkin maan oma näkökulma tulee vahvasti esille.
Heino Nyyssösen Visegrad-maita yhteisenä alueena käsittelevän johdannon jälkeen Kazimierz Musial tarkastelee Puolaa, unionin suurinta tulokasta. Katalin Miklossyn Unkari-luvusta käy ilmi muutosten asteittaisuus ja yhteydet jo aiempien vuosikymmenten talousreformiin. Miroslav Leheckan ja Heino Nyyssösen luvut sivuavat osittain samaa valtiota, sillä Tshekistä ja Slovakiasta puhuttaessa käsitellään myös maiden yhteistä taivalta vuoteen 1993 saakka.
Suomalaisen median huomio on usein keskittynyt lähialueille ja Itäinen Keski-Eurooppa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Maiden siirtymäkauden murros sisältää kuitenkin kiintoisia ilmiöitä ja trendejä, joista tämä kirja tarjoaa ajankohtaisen läpileikkauksen. Kattavine liitteineen teos soveltuu oppikirjaksi ja jokaiselle joka haluaa syventää ja päivittää tietojaan alueesta. Vaikka tavoitteena ei ole ollut kirjoittaa erityistä EU-jäsenyyskirjaa, liittyminen Euroopan unioniin nousee esille joka luvussa.
"Itä inen Keski-Eurooppa vuonna 2004" kä sittelee alueen lä hihistoriaa vuodesta 1989 nykypä ivää n, neljä n maan pesä eroa entisestä kommunistisesta jä rjestelmä stä, niiden historiapolitiikkaa ja liittymistä ensin Naton ja sitten EU: n jä seniksi.
Kokoelma keskittyy Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian poliittisen ja puoluepoliittisen murroksen tarkasteluun. Tekijä t kä sittelevä t myö s talouden, turvallisuuspolitiikan, kansallisen identiteetin, vä hemmistö jen aseman ja kansalaisyhteiskunnan kysymyksiä niin, että kunkin maan oma nä kö kulma tulee vahvasti esille.
Heino Nyyssö sen Visegrad-maita yhteisenä alueena kä sittelevä n johdannon jä lkeen Kazimierz Musial tarkastelee Puolaa, unionin suurinta tulokasta. Katalin Miklossyn Unkari-luvusta kä y ilmi muutosten asteittaisuus ja yhteydet jo aiempien vuosikymmenten talousreformiin. Miroslav Leheckan ja Heino Nyyssö sen luvut sivuavat osittain samaa valtiota, sillä Tshekistä ja Slovakiasta puhuttaessa kä sitellää n myö s maiden yhteistä taivalta vuoteen 1993 saakka.
Suomalaisen median huomio on usein keskittynyt lä hialueille ja Itä inen Keski-Eurooppa on jää nyt vä hemmä lle huomiolle. Maiden siirtymä kauden murros sisä ltää kuitenkin kiintoisia ilmiö itä ja trendejä, joista tä mä kirja tarjoaa ajankohtaisen lä pileikkauksen. Kattavine liitteineen teos soveltuu oppikirjaksi ja jokaiselle joka haluaa syventää ja pä ivittää tietojaan alueesta. Vaikka tavoitteena ei ole ollut kirjoittaa erityistä EU-jäsenyyskirjaa, liittyminen Euroopan unioniin nousee esille joka luvussa.
