Тираж закончился
В 1955 году увидела свет "Лолита" - третий американский роман Владимира Набокова, создателя "Защиты Лужина", "Отчаяния", "Приглашения на казнь" и "Дара". Вызвав скандал по обе стороны океана, эта книга вознесла автора на вершину литературного Олимпа и стала одним из самых известных и, без сомнения, самых великих произведений XX века. Сегодня, когда полемические страсти вокруг "Лолиты" уже давно улеглись, можно уверенно сказать, что это - книга о великой любви, преодолевшей болезнь, смерть и время, любви, разомкнутой в бесконечность, "любви с первого взгляда, с последнего взгляда, с извечного взгляда".
Out of print
Hätkähdyttävä klassikko
"Lolita, elämäni valo, kupeitteni tuli. Minun syntini, minun sieluni. Lo-li-ta: kolme kertaa kielen kärki hypähtää kitalaella ja koskettaa kolmannella hampaita. Lo. Lii. Ta."
Keski-ikäinen Humbert Humbert rakastuu 12-vuotiaaseen Lolitaan eli Dolores Hazeen niin intohimoisesti, että on valmis menemään naimisiin tytön äidin kanssa vain päästäkseen lähelle Lolitaa. Kun Charlotte Haze yllättäen kuolee, Humbertista tulee Lolitan isäpuoli. Syyllisyyden ja halun riivaama Humbert pelkää paljastuvansa ja pakenee halki Yhdysvaltojen mukanaan Lolita, josta on tullut Humbertin pakkomielle ja eroottisten unelmien kohde.
Lolita on hurja ja vaikuttava kertomus hyväksikäytöstä, rakkaudesta, omistushalusta ja pakkomielteen pelottavasta voimasta. Kertoja on Humbert itse, joka kertoo tarinansa vuosia myöhemmin, vankilassa oikeudenkäyntiä odottaessaan. Nabokovin taidokas ja runollinen kerronta kauhistuttaa ja lumoaa yhtä aikaa.
Kun Lolitan käsikirjoitus oli valmis, Vladimir Nabokovin (1899-1977) ystävät ja kollegat yrittivät suostutella kirjailijaa luopumaan ajatuksesta. Tämä kirja olisi liian vaarallinen, liian sopimaton julkaistavaksi. Lolita kuitenkin julkaistiin Pariisissa vuonna 1955, ja se julistettiin heti kielletyksi kirjaksi. Tästä huolimatta Lolitasta tuli bestseller Euroopassa ja Amerikassa, ja se on edelleen yksi kirjallisuuden häikäisevimmistä klassikoista.
Alkuteos Lolita
Suomentanut Eila Pennanen ja Juhani Jaskari
Painos loppuunmyyty
Hätkähdyttävä klassikko
"Lolita, elämäni valo, kupeitteni tuli. Minun syntini, minun sieluni. Lo-li-ta: kolme kertaa kielen kärki hypähtää kitalaella ja koskettaa kolmannella hampaita. Lo. Lii. Ta."
Keski-ikäinen Humbert Humbert rakastuu 12-vuotiaaseen Lolitaan eli Dolores Hazeen niin intohimoisesti, että on valmis menemään naimisiin tytön äidin kanssa vain päästäkseen lähelle Lolitaa. Kun Charlotte Haze yllättäen kuolee, Humbertista tulee Lolitan isäpuoli. Syyllisyyden ja halun riivaama Humbert pelkää paljastuvansa ja pakenee halki Yhdysvaltojen mukanaan Lolita, josta on tullut Humbertin pakkomielle ja eroottisten unelmien kohde.
Lolita on hurja ja vaikuttava kertomus hyväksikäytöstä, rakkaudesta, omistushalusta ja pakkomielteen pelottavasta voimasta. Kertoja on Humbert itse, joka kertoo tarinansa vuosia myöhemmin, vankilassa oikeudenkäyntiä odottaessaan. Nabokovin taidokas ja runollinen kerronta kauhistuttaa ja lumoaa yhtä aikaa.
Kun Lolitan käsikirjoitus oli valmis, Vladimir Nabokovin (1899-1977) ystävät ja kollegat yrittivät suostutella kirjailijaa luopumaan ajatuksesta. Tämä kirja olisi liian vaarallinen, liian sopimaton julkaistavaksi. Lolita kuitenkin julkaistiin Pariisissa vuonna 1955, ja se julistettiin heti kielletyksi kirjaksi. Tästä huolimatta Lolitasta tuli bestseller Euroopassa ja Amerikassa, ja se on edelleen yksi kirjallisuuden häikäisevimmistä klassikoista.
Alkuteos Lolita
Suomentanut Eila Pennanen ja Juhani Jaskari
Tirazh zakonchilsja
V 1955 godu uvidela svet "Lolita" - tretij amerikanskij roman Vladimira Nabokova, sozdatelja "Zaschity Luzhina", "Otchajanija", "Priglashenija na kazn" i "Dara". Vyzvav skandal po obe storony okeana, eta kniga voznesla avtora na vershinu literaturnogo Olimpa i stala odnim iz samykh izvestnykh i, bez somnenija, samykh velikikh proizvedenij XX veka. Segodnja, kogda polemicheskie strasti vokrug "Lolity" uzhe davno uleglis, mozhno uverenno skazat, chto eto - kniga o velikoj ljubvi, preodolevshej bolezn, smert i vremja, ljubvi, razomknutoj v beskonechnost, "ljubvi s pervogo vzgljada, s poslednego vzgljada, s izvechnogo vzgljada".
