Olympialaisiin valmistautuva maailma jarkyttyi, kun sota Venajan ja Georgian valilla puhkesi 8. elokuuta 2008. Miksi mahtava Venaja oli kaynyt pienen lanteen pyrkivan naapurinsa kimppuun? Renvall-instituutin tutkija, Venajan ja Ita-Euroopan asiantuntija Arto Luukkanen selvittaa pamfletissaan 080808: n hyytavan kriisin vaiettuja taustoja. Entinen suurvalta paatti Georgiassa lopettaa lannen laajenemisen kohti sen ydinalueita, ja imperiumin hajoaminen haluttiin pysayttaa ennen kuin se etenisi Venajan federaation sisalle. Vladimir Putinin aikana Venajan johtoon noussut armeijan ja turvallisuuspalvelun eliitti aikoo keinoja kaihtamatta pitaa maan jattimaiset energiavarannot hallussaan. Yhdysvaltain liittolaiseksi havitellut entinen neuvostotasavalta valittiin nappulaksi Kremlin uudelleen kaynnistamaan geopoliittiseen uhkapeliin. Nain mahdottomasta oli tullut mahdollinen. Sodan jalkeinen finanssikriisi ja sita seurannut energian hinnanlasku pakottavat kuitenkin Venajan maltillisemmaksi. Voimattomana tilannetta seuranneelle EU: lle se avaa mahdollisuuden uudenlaiseen idanpolitiikkaan, jossa Suomella voisi olla avainrooli.
Olympialaisiin valmistautuva maailma järkyttyi, kun sota Venäjän ja Georgian välillä puhkesi 8. elokuuta 2008. Miksi mahtava Venäjä oli käynyt pienen länteen pyrkivän naapurinsa kimppuun? Renvall-instituutin tutkija, Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntija Arto Luukkanen selvittää pamfletissaan 080808: n hyytävän kriisin vaiettuja taustoja. Entinen suurvalta päätti Georgiassa lopettaa lännen laajenemisen kohti sen ydinalueita, ja imperiumin hajoaminen haluttiin pysäyttää ennen kuin se etenisi Venäjän federaation sisälle. Vladimir Putinin aikana Venäjän johtoon noussut armeijan ja turvallisuuspalvelun eliitti aikoo keinoja kaihtamatta pitää maan jättimäiset energiavarannot hallussaan. Yhdysvaltain liittolaiseksi havitellut entinen neuvostotasavalta valittiin nappulaksi Kremlin uudelleen käynnistämään geopoliittiseen uhkapeliin. Näin mahdottomasta oli tullut mahdollinen. Sodan jälkeinen finanssikriisi ja sitä seurannut energian hinnanlasku pakottavat kuitenkin Venäjän maltillisemmaksi. Voimattomana tilannetta seuranneelle EU: lle se avaa mahdollisuuden uudenlaiseen idänpolitiikkaan, jossa Suomella voisi olla avainrooli.
Olympialaisiin valmistautuva maailma järkyttyi, kun sota Venäjän ja Georgian välillä puhkesi 8. elokuuta 2008. Miksi mahtava Venäjä oli käynyt pienen länteen pyrkivän naapurinsa kimppuun? Renvall-instituutin tutkija, Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntija Arto Luukkanen selvittää pamfletissaan 080808: n hyytävän kriisin vaiettuja taustoja. Entinen suurvalta päätti Georgiassa lopettaa lännen laajenemisen kohti sen ydinalueita, ja imperiumin hajoaminen haluttiin pysäyttää ennen kuin se etenisi Venäjän federaation sisälle. Vladimir Putinin aikana Venäjän johtoon noussut armeijan ja turvallisuuspalvelun eliitti aikoo keinoja kaihtamatta pitää maan jättimäiset energiavarannot hallussaan. Yhdysvaltain liittolaiseksi havitellut entinen neuvostotasavalta valittiin nappulaksi Kremlin uudelleen käynnistämään geopoliittiseen uhkapeliin. Näin mahdottomasta oli tullut mahdollinen. Sodan jälkeinen finanssikriisi ja sitä seurannut energian hinnanlasku pakottavat kuitenkin Venäjän maltillisemmaksi. Voimattomana tilannetta seuranneelle EU: lle se avaa mahdollisuuden uudenlaiseen idänpolitiikkaan, jossa Suomella voisi olla avainrooli.
Olympialaisiin valmistautuva maailma jarkyttyi, kun sota Venajan ja Georgian valilla puhkesi 8. elokuuta 2008. Miksi mahtava Venaja oli kaynyt pienen lanteen pyrkivan naapurinsa kimppuun? Renvall-instituutin tutkija, Venajan ja Ita-Euroopan asiantuntija Arto Luukkanen selvittaa pamfletissaan 080808: n hyytavan kriisin vaiettuja taustoja. Entinen suurvalta paatti Georgiassa lopettaa lannen laajenemisen kohti sen ydinalueita, ja imperiumin hajoaminen haluttiin pysayttaa ennen kuin se etenisi Venajan federaation sisalle. Vladimir Putinin aikana Venajan johtoon noussut armeijan ja turvallisuuspalvelun eliitti aikoo keinoja kaihtamatta pitaa maan jattimaiset energiavarannot hallussaan. Yhdysvaltain liittolaiseksi havitellut entinen neuvostotasavalta valittiin nappulaksi Kremlin uudelleen kaynnistamaan geopoliittiseen uhkapeliin. Nain mahdottomasta oli tullut mahdollinen. Sodan jalkeinen finanssikriisi ja sita seurannut energian hinnanlasku pakottavat kuitenkin Venajan maltillisemmaksi. Voimattomana tilannetta seuranneelle EU: lle se avaa mahdollisuuden uudenlaiseen idanpolitiikkaan, jossa Suomella voisi olla avainrooli.
