Suomen suuret nälkävuodet 1867-1868 oli läntisen Euroopan viimeisin rauhanajan elintarvikekriisi, jossa suomalaisista menehtyi lähes 8 prosenttia. Käsillä oleva teos valaisee monipuolisesti kriisin taustoja, merkitystä ja jälkiymmärrystä koskevia ongelmia.Teoksen uudet näkökulmat perustuvat historiantutkimuksen eri alojen lähestymistapoihin ja kokonaisuudesta muodostuu tuore näkemys autonomian ajan yhteiskunnan syvimpään tragediaan. Artikkeleissa tarkastellaan tapahtumia ilmastohistorian, maatalouden kehityksen, talouspolitiikan, ruokakulttuurin, tiedonvälityksen ja kirjallisuushistorian näkökulmista. Lisäksi luodaan katsaus nälkävuosien historiografiaan. Kirja on tarkoitettu kaikille Suomen autonomian ajan yhteiskuntakehityksestä ja nälänhätien historiasta kiinnostuneille.Teoksen kirjoittajakunta koostuu aihepiiriin perehtyneistä nuoremman polven tutkijoista.
Suomen suuret nälkävuodet 1867-1868 oli läntisen Euroopan viimeisin rauhanajan elintarvikekriisi, jossa suomalaisista menehtyi lähes 8 prosenttia. Käsillä oleva teos valaisee monipuolisesti kriisin taustoja, merkitystä ja jälkiymmärrystä koskevia ongelmia.Teoksen uudet näkökulmat perustuvat historiantutkimuksen eri alojen lähestymistapoihin ja kokonaisuudesta muodostuu tuore näkemys autonomian ajan yhteiskunnan syvimpään tragediaan. Artikkeleissa tarkastellaan tapahtumia ilmastohistorian, maatalouden kehityksen, talouspolitiikan, ruokakulttuurin, tiedonvälityksen ja kirjallisuushistorian näkökulmista. Lisäksi luodaan katsaus nälkävuosien historiografiaan. Kirja on tarkoitettu kaikille Suomen autonomian ajan yhteiskuntakehityksestä ja nälänhätien historiasta kiinnostuneille.Teoksen kirjoittajakunta koostuu aihepiiriin perehtyneistä nuoremman polven tutkijoista.
