Verkostosta on muodostunut yksi tärkeimmistä yhteiskuntaa ja sen toimintaa kuvaavista käsitteistä: verkostollinen näkökulma on mullistanut yhteiskuntatieteiden kysymyksenasetteluja ja menetelmiä sekä asettanut niille uusia tutkimuskohteita. Verkostot yhteiskuntatutkimuksessa on yleisesitys verkoston ajatuksesta yhteiskuntatieteissä. Se kokoaa yhteen verkostoajattelun kaksi pääperinnettä, eurooppalaisen ja angloamerikkalaisen, sekä esittelee tärkeimmät verkostoteoriat ja -tulkinnat. Eurooppalaista perinnettä edustavat esimerkiksi näkemykset rihmastosta, dispositiivista ja triadista. Angloamerikkalaisesta perinteestä esitellään muun muassa pragmatismin, sosiaalisen pääoman teorian ja taloustieteen näkökulmia. Samalla verkostoajattelu sijoitetaan historiallisiin ja aatteellisiin yhteyksiinsä.
Verkostosta on muodostunut yksi tärkeimmistä yhteiskuntaa ja sen toimintaa kuvaavista käsitteistä: verkostollinen näkökulma on mullistanut yhteiskuntatieteiden kysymyksenasetteluja ja menetelmiä sekä asettanut niille uusia tutkimuskohteita. Verkostot yhteiskuntatutkimuksessa on yleisesitys verkoston ajatuksesta yhteiskuntatieteissä. Se kokoaa yhteen verkostoajattelun kaksi pääperinnettä, eurooppalaisen ja angloamerikkalaisen, sekä esittelee tärkeimmät verkostoteoriat ja -tulkinnat. Eurooppalaista perinnettä edustavat esimerkiksi näkemykset rihmastosta, dispositiivista ja triadista. Angloamerikkalaisesta perinteestä esitellään muun muassa pragmatismin, sosiaalisen pääoman teorian ja taloustieteen näkökulmia. Samalla verkostoajattelu sijoitetaan historiallisiin ja aatteellisiin yhteyksiinsä.
