Tarkkanäköinen analyysi Suomen turvallisuuspolitiikan lähihistoriasta ja nykytodellisuudesta
YYA-sopimuksen tarina läpivalaisee Suomen idänsuhteita itsenäistymisestä aina tähän päivään asti.
Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin 6.4.1948 sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Miten ja miksi YYA-sopimukseen päädyttiin? Professori Juhani Suomi avaa YYA-sopimuksen historiaa ja selvittää, miten tämä pakti vaikutti olemassaolollaan sekä Suomen idänsuhteisiin että laajemmin koko maan turvallisuuspolitiikkaan aina vuoteen 1992 asti.
Teoksessa käydään läpi myös YYA-sopimuksen toistaiseksi vähän tunnettu uudistamisprosessi, joka osui Neuvostoliiton hajoamisen yhteyteen. Tuolloin sopimus muuttui sekä nimeltään että sisällöltään aivan toiseksi eikä sitä solmittu enää Neuvostoliiton vaan Venäjän kanssa. Teoksessa tarkastellaan, miten YYA: n korvannut ja yhä voimassa oleva "Suhteiden perussopimus" vastaa Suomen ja varsinkin Venäjän turvallisuusintressejä.
Teoksen näkökulma on tässä päivässä, geopoliittiselta asemaltaan Suomeen vertautuvassa Ukrainassa sekä Naton Saksojen yhdistymisen jälkeen aloittamassa politiikassa. Sen tavoitteena oli ja on vyöryttää EU: n taloudellisella sivustatuella Venäjän asemia sen luoteisella ja läntisellä rajalla sekä Kaukasiassa. Kirjassa pohditaan myös, katsotaanko Moskovassa nykyisen turvallisuusjärjestelyn Suomen kanssa riittävän.
Tarkkanäköinen analyysi Suomen turvallisuuspolitiikan lähihistoriasta ja nykytodellisuudesta
YYA-sopimuksen tarina läpivalaisee Suomen idänsuhteita itsenäistymisestä aina tähän päivään asti.
Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin 6.4.1948 sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Miten ja miksi YYA-sopimukseen päädyttiin? Professori Juhani Suomi avaa YYA-sopimuksen historiaa ja selvittää, miten tämä pakti vaikutti olemassaolollaan sekä Suomen idänsuhteisiin että laajemmin koko maan turvallisuuspolitiikkaan aina vuoteen 1992 asti.
Teoksessa käydään läpi myös YYA-sopimuksen toistaiseksi vähän tunnettu uudistamisprosessi, joka osui Neuvostoliiton hajoamisen yhteyteen. Tuolloin sopimus muuttui sekä nimeltään että sisällöltään aivan toiseksi eikä sitä solmittu enää Neuvostoliiton vaan Venäjän kanssa. Teoksessa tarkastellaan, miten YYA: n korvannut ja yhä voimassa oleva "Suhteiden perussopimus" vastaa Suomen ja varsinkin Venäjän turvallisuusintressejä.
Teoksen näkökulma on tässä päivässä, geopoliittiselta asemaltaan Suomeen vertautuvassa Ukrainassa sekä Naton Saksojen yhdistymisen jälkeen aloittamassa politiikassa. Sen tavoitteena oli ja on vyöryttää EU: n taloudellisella sivustatuella Venäjän asemia sen luoteisella ja läntisellä rajalla sekä Kaukasiassa. Kirjassa pohditaan myös, katsotaanko Moskovassa nykyisen turvallisuusjärjestelyn Suomen kanssa riittävän.
