Teokseen on koottu noin 2 000 inkeriläistaustaisen ja Inkerinmaalla vaikuttaneen henkilön elämäkertatietoja historiallisista ajoista tähän päivään. Suomalaiselle lukijalle monen henkilön inkeriläistausta saattaa jopa olla yllätys. Esimerkiksi Larin Paraske, akateemikko Aale Tynni, Suomen luterilaisen kirkon lähetystyön pioneeri, kirjailija ja utopisti Matti Kurikka ja oopperan pääjohtaja Sulo Räikkönen olivat Inkeristä lähtöisin.
Inkerinmaalla eläneiden lisäksi kirjassa on mukana henkilöitä, joiden juuret ovat Inkerissä: Inkerinmaalta karkotettujen vanhempien muualla Venäjällä, Suomessa, Virossa Ruotsissa asuvia jälkeläisiä, jotka ovat tulleet tunnetuiksi jollakin elämänalueella tai antaneet muuten merkittävän työpanoksensa inkeriläisen kulttuurin hyväksi.
Tietojen kokoaminen on onnistunut eri maiden inkeriläisjärjestöjen yhteistyön avulla. Teoksen toimittamiseen ovat osallistuneet Juho Mullonen Petroskoista, Aleksei Krjukov Pietarista ja Suomesta Pekka Wikberg ja Helena Miettinen, joka toimi teoksen vastaavana toimittajana. Viron inkeriläisistä tietoja on saatu Viron inkerinsuomalaisten liiton toimitussihteerin Kasperi Hasalan kautta ja Ruotsin inkeriläisistä Ruotsin Inkeri-liiton kautta. Lähes 10 vuoden urakoinnin jälkeen syntyi kovakantinen, 400-sivuinen teos, jossa on lähes 900 kuvaa. Kirjan on kustantanut Inkerin kulttuuriseura. Kirja tarjoaa Suomen ja Inkerin historiasta kiinnostuneelle sekä sukututkijoille runsaasti tietoa. Samalla se tekee inkeriläisyyttä tunnetuksi aivan uudesta näkökulmasta.
Avainsanatelämäkerrat, henkilöhistoria, henkilöhakemistot, inkeriläiset, vatjalaiset, inkerikot
