Tarkastelen väitöskirjassani amerikansuomalaisten radikaalienrodullista ajattelua 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. Tutkin, miten ja miksi suomalaisradikaalit käyttivät rodullisia ajatuksia kuvaamaan ja selittämään ihmistenvälisiä eroja. Olen myös kiinnostunut siitä, miten ja miksi suomalaisten rodullinen ajattelu muuttui tutkitulla ajanjaksolla. Keskityn tutkimuksessani 1900-luvunalun ja 1930-luvun lopun väliseen aikaan. Suomalaiset olivatnäinä vuosina eräs suurimmista siirtolaisryhmistä Yhdysvaltainsosialistisessa ja kommunistisessa puolueessa sekä syndikalistisessa Industrial Workers of the World -järjestössä. Suomalaisia ei ole kuitenkaan juuri noteerattu siinä laajassa tutkimuskirjallisuudessa, joka tarkastelee amerikkalaisvasemmiston ongelmallista suhdetta maan rotukysymyksiin. Viimeaikainen tutkimuseurooppalaissiirtolaisten rodullisen ajattelun muotoutumisestaon puolestaan usein unohtanut poliittisesti radikaalit siirtolaiset. Tutkimukseni pääasialliset lähteet ovat kuusi suomenkielistätyöväenlehteä, joita julkaistiin 1900-luvun alun Yhdysvalloissa.Työni käyttää lähteinä myös aikalaiskirjallisuutta, muistelmia, pamfletteja ja muuta suomalaisten ja amerikkalaisten radikaalienjulkaisemaa painettua aineistoa sekä siirtolaisten parissa tehtyjähaastatteluja.Tutkimukseni ymmärtää rodun historian, ei luonnon, tuottamaksi kategoriaksi. Määrittelen sen historiallisesti rakentuneeksi uskomukseksi siitä, että ihmiskunnan voi jakaa ryhmiin, joilla onperittyjä ja sisäsyntyisiä henkisiä ominaisuuksia. Tutkimukseniselvittää, miten rotua koskevia käsityksiä esitettiin, miten niistä väiteltiin ja miten niitä haastettiin suomalaissiirtolaisten parissa. Tarkastelen rodullista ajattelua interaktiivisena ja poliittisenaprosessina, en suljettuna ideologisena järjestelmänä. Korostantutkimuksessani sitä, että rodullisia käsityksiä luoneet prosessitolivat ylirajaisia.Tutkimukseni merkittävimmät tulokset liittyvät amerikansuomalaisten historiaa, siirtolaisuutta sekä rotua ja etnisyyttä käsittelevään tutkimukseen. Ensinnäkin tutkimukseni haastaa senusein esitetyn käsityksen, että suomalaiset olisivat olleet erityisennurkkakuntainen siirtolaisryhmä. Osoitan, että suomalaiset pyrkivät poliittisessa ajattelussaan ja toiminnassaan toistuvasti ylittämään etnisen yhteisönsä rajat. Toiseksi väitöskirjani tuo esiin, että eurooppalaissiirtolaiset olivat aktiivisia toimijoita rodullisentiedon tuottamisen prosesseissa. He eivät olleet pelkästään passiivisia amerikkalaiseen rasismiin sopeutujia. Kolmanneksi tutkimukseni osoittaa, että amerikansuomalaisten rodullinen ajattelu otti vaikutteita hyvin erilaisista aatehistoriallisista lähteistä, kuten esimerkiksi marksilaisuudesta, darvinismista, lehdistönlynkkauskuvauksista ja kommunistisen puolueen antirasistisestaretoriikasta. Tällä tutkimustuloksella on laajempia implikaatioitarodun ja etnisyyden tutkimukselle. Se haastaa usein esitetyn käsityksen siitä, että rodullisen ajattelun tai rasismin alkulähde olisi jäljitettävissä johonkin yksittäiseen alkuperään, kuten esimerkiksi rotutieteeseen tai kolonialismiin. Tutkimukseni perusteella ihmisryhmiä tyypittelevällä ajattelulla on huomattavasti moninaisemmat ja vaikeammin määriteltävät aatehistorialliset juuret, mikä selittää rodullisen ajattelun ja rasismin muuntautumiskykyä myös nykyisyydessä.
