Alkuteos Formalnyi metod v literaturovedenii. Krititšeskoje vvedenie v sotsiologitšeskuju poetiku. Toimittanut Lähteenmäki Mika. Suomentaneet Haapaniemi Minttu, Kaikkonen Suvi, Leinonen Kaisa, Lähteenmäki, Mika, Mäkikangas Sari. Esipuhe Tapani Laine, Mika Lähteenmäki, Juri Medvedev ja Darja Medvedeva Neuvosto-Venäjän 1920-luvun myrskyisissä ja suhteellisen vapaissa oloissa tieteen ja taiteen eri aloilla käytiin vilkasta ja kiihkeää keskustelua kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin peruskysymyksistä. Monet näistä keskusteluista ovat edelleen ajankohtaisia. Yksi merkittävimmistä venäläisen keskustelun teemoista oli formalismi, joka onkin tunnetuin venäläinen kirjallis-taiteellinen suuntaus. Formalismille oli kaksi haastajaa, yhtäältä Mihail Bahtin ja toisaalta leningradilaiset sosiologian ja kulttuurin tutkijat. Pavel Medvedev (syntynyt 1891, teloitettu 1938) tunsi henkilökohtaisesti hyvin kaikki kolme keskeistä osapuolta – formalistit, Bahtinin, ’sosiologistit’ – ja hän pyrki pääteoksessaan ’Formaali metodi’ (1928) sosiologiseen tulkintaan formalismista, mutta samalla näki siinä piilevät ongelmat. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt mitä tahansa ’formalismikritiikkiä’. Hänen tutkimustaan voi luonnehtia laaja-alaiseksi yritykseksi koota keskeisten venäläisten kiistojen anti. Koska hän oli myös kulttuurivaikuttaja, joka ei itse ollut sitoutunut kiistojen eri osapuoliin, hän pystyi tekemään kokoavan esityksen venäläisestä formalismista ja sen kriitikoista. Juuri tähän – laaja-alaisuuteen ja syntetisoivaan otteeseen – perustuu hänen maineensa ja siksi hänen teoksensa on käännetty lukuisille kielille. Julkaisija Aleksanteri-Instituutti
Alkuteos Formalnyi metod v literaturovedenii. Krititsheskoje vvedenie v sotsiologitsheskuju poetiku. Toimittanut Lähteenmäki Mika. Suomentaneet Haapaniemi Minttu, Kaikkonen Suvi, Leinonen Kaisa, Lähteenmäki, Mika, Mäkikangas Sari. Esipuhe Tapani Laine, Mika Lähteenmäki, Juri Medvedev ja Darja Medvedeva Neuvosto-Venäjän 1920-luvun myrskyisissä ja suhteellisen vapaissa oloissa tieteen ja taiteen eri aloilla käytiin vilkasta ja kiihkeää keskustelua kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin peruskysymyksistä. Monet näistä keskusteluista ovat edelleen ajankohtaisia. Yksi merkittävimmistä venäläisen keskustelun teemoista oli formalismi, joka onkin tunnetuin venäläinen kirjallis-taiteellinen suuntaus. Formalismille oli kaksi haastajaa, yhtäältä Mihail Bahtin ja toisaalta leningradilaiset sosiologian ja kulttuurin tutkijat. Pavel Medvedev (syntynyt 1891, teloitettu 1938) tunsi henkilökohtaisesti hyvin kaikki kolme keskeistä osapuolta – formalistit, Bahtinin, ’sosiologistit’ – ja hän pyrki pääteoksessaan ’Formaali metodi’ (1928) sosiologiseen tulkintaan formalismista, mutta samalla näki siinä piilevät ongelmat. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt mitä tahansa ’formalismikritiikkiä’. Hänen tutkimustaan voi luonnehtia laaja-alaiseksi yritykseksi koota keskeisten venäläisten kiistojen anti. Koska hän oli myös kulttuurivaikuttaja, joka ei itse ollut sitoutunut kiistojen eri osapuoliin, hän pystyi tekemään kokoavan esityksen venäläisestä formalismista ja sen kriitikoista. Juuri tähän – laaja-alaisuuteen ja syntetisoivaan otteeseen – perustuu hänen maineensa ja siksi hänen teoksensa on käännetty lukuisille kielille. Julkaisija Aleksanteri-Instituutti
Alkuteos Formalnyi metod v literaturovedenii. Krititsheskoje vvedenie v sotsiologitsheskuju poetiku. Toimittanut Lä hteenmä ki Mika. Suomentaneet Haapaniemi Minttu, Kaikkonen Suvi, Leinonen Kaisa, Lä hteenmä ki, Mika, Mä kikangas Sari. Esipuhe Tapani Laine, Mika Lä hteenmä ki, Juri Medvedev ja Darja MedvedevaNeuvosto-Venä jä n 1920-luvun myrskyisissä ja suhteellisen vapaissa oloissa tieteen ja taiteen eri aloilla kä ytiin vilkasta ja kiihkeää keskustelua kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin peruskysymyksistä. Monet nä istä keskusteluista ovat edelleen ajankohtaisia. Yksi merkittä vimmistä venä lä isen keskustelun teemoista oli formalismi, joka onkin tunnetuin venä lä inen kirjallis-taiteellinen suuntaus.Formalismille oli kaksi haastajaa, yhtää ltä Mihail Bahtin ja toisaalta leningradilaiset sosiologian ja kulttuurin tutkijat. Pavel Medvedev (syntynyt 1891, teloitettu 1938) tunsi henkilö kohtaisesti hyvin kaikki kolme keskeistä osapuolta - formalistit, Bahtinin, ’sosiologistit’ - ja hä n pyrki pää teoksessaan ’Formaali metodi’ (1928) sosiologiseen tulkintaan formalismista, mutta samalla nä ki siinä piilevä t ongelmat. Hä n ei kuitenkaan hyvä ksynyt mitä tahansa ’formalismikritiikkiä’. Hä nen tutkimustaan voi luonnehtia laaja-alaiseksi yritykseksi koota keskeisten venä lä isten kiistojen anti. Koska hä n oli myö s kulttuurivaikuttaja, joka ei itse ollut sitoutunut kiistojen eri osapuoliin, hä n pystyi tekemää n kokoavan esityksen venä lä isestä formalismista ja sen kriitikoista. Juuri tä hä n - laaja-alaisuuteen ja syntetisoivaan otteeseen - perustuu hä nen maineensa ja siksi hä nen teoksensa on käännetty lukuisille kielille. Julkaisija Aleksanteri-Instituutti
Alkuteos Formalnyi metod v literaturovedenii. Krititsheskoje vvedenie v sotsiologitsheskuju poetiku. Toimittanut Lä hteenmä ki Mika. Suomentaneet Haapaniemi Minttu, Kaikkonen Suvi, Leinonen Kaisa, Lä hteenmä ki, Mika, Mä kikangas Sari. Esipuhe Tapani Laine, Mika Lä hteenmä ki, Juri Medvedev ja Darja MedvedevaNeuvosto-Venä jä n 1920-luvun myrskyisissä ja suhteellisen vapaissa oloissa tieteen ja taiteen eri aloilla kä ytiin vilkasta ja kiihkeää keskustelua kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin peruskysymyksistä. Monet nä istä keskusteluista ovat edelleen ajankohtaisia. Yksi merkittä vimmistä venä lä isen keskustelun teemoista oli formalismi, joka onkin tunnetuin venä lä inen kirjallis-taiteellinen suuntaus.Formalismille oli kaksi haastajaa, yhtää ltä Mihail Bahtin ja toisaalta leningradilaiset sosiologian ja kulttuurin tutkijat. Pavel Medvedev (syntynyt 1891, teloitettu 1938) tunsi henkilö kohtaisesti hyvin kaikki kolme keskeistä osapuolta - formalistit, Bahtinin, ’sosiologistit’ - ja hä n pyrki pää teoksessaan ’Formaali metodi’ (1928) sosiologiseen tulkintaan formalismista, mutta samalla nä ki siinä piilevä t ongelmat. Hä n ei kuitenkaan hyvä ksynyt mitä tahansa ’formalismikritiikkiä’. Hä nen tutkimustaan voi luonnehtia laaja-alaiseksi yritykseksi koota keskeisten venä lä isten kiistojen anti. Koska hä n oli myö s kulttuurivaikuttaja, joka ei itse ollut sitoutunut kiistojen eri osapuoliin, hä n pystyi tekemää n kokoavan esityksen venä lä isestä formalismista ja sen kriitikoista. Juuri tä hä n - laaja-alaisuuteen ja syntetisoivaan otteeseen - perustuu hä nen maineensa ja siksi hä nen teoksensa on käännetty lukuisille kielille. Julkaisija Aleksanteri-Instituutti
