Suomen itsenäistymisen historiaa on yleensä tarkasteltu kansallisesta näkökulmasta. Vähäiselle huomiolle on jäänyt se, miten Suomeen suhtauduttiin muualla Euroopassa ja maailmalla. Suomi-kuvalla oli kuitenkin oleellinen merkitys sille, miten ulkovallat suhtautuivat uuteen valtioon sen pyrkiessä saamaan tunnustuksen itsenäisyydelleen.
Kansallisarkiston julkaiseman teossarjan ensimmäisessä osassa Suomen tietä itsenäisyyteen tarkastellaan Ranskan ja Italian näkökulmasta. Artikkeleissa arvioidaan Pariisin taiteilijayhteisön, tieteellisten yhteyksien, maailmannäyttelyiden ja ennen muuta Suomen puolesta vuonna 1899 kootun eurooppalaisen Pro Finlandia -kulttuuriadressin vaikutusta Suomi-kuvan muotoutumiseen. Teos ja siihen liittyvä näyttely ovat itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 -hankkeita.
Tekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi.
Suomen itsenäistymisen historiaa on yleensä tarkasteltu kansallisesta näkökulmasta. Vähäiselle huomiolle on jäänyt se, miten Suomeen suhtauduttiin muualla Euroopassa ja maailmalla. Suomi-kuvalla oli kuitenkin oleellinen merkitys sille, miten ulkovallat suhtautuivat uuteen valtioon sen pyrkiessä saamaan tunnustuksen itsenäisyydelleen.
Kansallisarkiston julkaiseman teossarjan ensimmäisessä osassa Suomen tietä itsenäisyyteen tarkastellaan Ranskan ja Italian näkökulmasta. Artikkeleissa arvioidaan Pariisin taiteilijayhteisön, tieteellisten yhteyksien, maailmannäyttelyiden ja ennen muuta Suomen puolesta vuonna 1899 kootun eurooppalaisen Pro Finlandia -kulttuuriadressin vaikutusta Suomi-kuvan muotoutumiseen. Teos ja siihen liittyvä näyttely ovat itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 -hankkeita.
Tekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi.
