Kirjassa tarkastellaan maailmantaloutta ja sen tulevaisuutta mielenkiintoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kirjassa esitellään maailmantalouden tasapainoon vaikuttavia kehitystrendejä ja strategioita uudella tavalla. Maailmantalous sakkasi vuonna 2008. Käänne parempaan tuntuu viipyvän. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys muistuttaa 1930-lukua, suuren laman aikaa. Nyt talouskriisi pitkittyy, ja ilmassa on samankaltaista epävarmuutta. Maailmantalouden painopiste on muuttumassa Yhdysvaltain vetämästä länsikeskeisyydestä Kiinan vetämään itäkeskeisyyteen, jota Intian kehitys voimistamassa. Painopisteen siirtyminen on luonnollista väestötekijöiden ja maailmankaupan vapautumisen seurauksena. Idän nousu aiheuttaa monia strategisen painopisteen muutoksia. Nykyihminen ei ole ainutlaatuisempi tai viisaampi kuin aiemmat sukupolvet olivat. Samat virheet ja tapahtumat näyttävät toistuvan. Tapahtumat näyttävät seuraavan pitkiä syklejä, joissa yhteiskunta kehittyy maatalousyhteiskunnasta tietoyhteiskunnaksi tai raatajayhteiskunnasta kartuttajayhteiskuntaan. Yhteiskunnan syklejä on tutkittu muun muassa Kondratieffin ja Sarkarin sykleillä sekä yhteiskunnan elinkaarilla. Kehityksen takana on väestön ikärakenne, joka muuttaa kuluttamisen ja tuottamisen painopistettä väestön ikääntyessä. Ihminen on kokonaisvaltainen olio, joka joutuu toimimaan taloudellisesti, psykologisesti, sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja ottamaan huomioon luonnon vaikutukset. Hän ei voi olla vain homo economicus. Siksi on löydettävä vastauksia nykypäivän taloudelliseen kehitykseen, johon vaikuttavat alueelliset strategiat, väestön ikärakenne, energiansaanti ja ympäristötekijät. Kirjoittaja haastaa lukijaa uudenlaiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan tavanomaista viisautta.
Kirjassa tarkastellaan maailmantaloutta ja sen tulevaisuutta mielenkiintoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kirjassa esitellään maailmantalouden tasapainoon vaikuttavia kehitystrendejä ja strategioita uudella tavalla. Maailmantalous sakkasi vuonna 2008. Käänne parempaan tuntuu viipyvän. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys muistuttaa 1930-lukua, suuren laman aikaa. Nyt talouskriisi pitkittyy, ja ilmassa on samankaltaista epävarmuutta. Maailmantalouden painopiste on muuttumassa Yhdysvaltain vetämästä länsikeskeisyydestä Kiinan vetämään itäkeskeisyyteen, jota Intian kehitys voimistamassa. Painopisteen siirtyminen on luonnollista väestötekijöiden ja maailmankaupan vapautumisen seurauksena. Idän nousu aiheuttaa monia strategisen painopisteen muutoksia. Nykyihminen ei ole ainutlaatuisempi tai viisaampi kuin aiemmat sukupolvet olivat. Samat virheet ja tapahtumat näyttävät toistuvan. Tapahtumat näyttävät seuraavan pitkiä syklejä, joissa yhteiskunta kehittyy maatalousyhteiskunnasta tietoyhteiskunnaksi tai raatajayhteiskunnasta kartuttajayhteiskuntaan. Yhteiskunnan syklejä on tutkittu muun muassa Kondratieffin ja Sarkarin sykleillä sekä yhteiskunnan elinkaarilla. Kehityksen takana on väestön ikärakenne, joka muuttaa kuluttamisen ja tuottamisen painopistettä väestön ikääntyessä. Ihminen on kokonaisvaltainen olio, joka joutuu toimimaan taloudellisesti, psykologisesti, sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja ottamaan huomioon luonnon vaikutukset. Hän ei voi olla vain homo economicus. Siksi on löydettävä vastauksia nykypäivän taloudelliseen kehitykseen, johon vaikuttavat alueelliset strategiat, väestön ikärakenne, energiansaanti ja ympäristötekijät. Kirjoittaja haastaa lukijaa uudenlaiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan tavanomaista viisautta.
