1. Kirjat
  2. Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet
  3. Politiikka
  4. Itsenäisyyden neljä ilmansuuntaa – Suomen turvallisuuspolitiikan pitkä linja – Toimittanut Risto Repo

Itsenäisyyden neljä ilmansuuntaa – Suomen turvallisuuspolitiikan pitkä linja – Toimittanut Risto Repo

Itsenäisyyden neljä ilmansuuntaa – Suomen turvallisuuspolitiikan pitkä linja – Toimittanut Risto Repo
Tekijä(t)
Kieli
Kustantaja
Ilmestymisvuosi
Sidosasu
Sivumäärä
280
ISBN
978-952-7043-55-4
Hinta:
33.00 € 30.00 € veroton
 
Lähetetään 2-4 viikon sisällä tilauksesta
Ostoskoriin Lisää suosikkeihin
”En erityisemmin halunnut Moskovaan. Lähdin sinne, kun nimitettiin. Ensi kertaa Leningrad juna-asemalle Moskovaan saapuessani sen seinälle oli maalattu suuri teksti ”Miru mir”. Mitähän se tarkoittaa, ihmettelin”, suurlähettiläs Heikki Talvitie muistelee.
Rauha maailmalle, se tarkoittaa. Ja Moskovasta tuli Heikki Talvitien kohtalo. Heikki Talvitien lähes 40 vuotta kestäneelle diplomaatin uralle on ominaista, että hän on tavannut joutua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Hän oli Jugoslaviassa juuri ennen sen hajoamissotia vuosina 1984-88.
Hän oli Moskovassa Neuvostoliiton myrskyisimmissä vaiheissa, Neuvostoliiton hajotessa ja Venäjän noustessa vuosina 1988-92. Ruotsissa ollessaan vuosina 1996-2002 ennen eläkkeelle siirtymistään hän käynnisti maiden välisen keskinäisen historiaselvitystyön ja suomen kielen aseman vahvistamisen Ruotsissa. Ja eläkkeeltäkin hänet haluttiin vielä aktiivipalvelukseen: Toimimaan Euroopan unionin erityisedustajana Etelä-Kaukasiassa, ja myöhemmin Georgian sodan aikaan Suomen ETY-järjestön puheenjohtajakaudella konfliktien ratkaisuyrityksissä.
Henkilö Heikki Talvitielle on ominaista, että hän on koko uransa rakentanut kokonaisnäkemystä siitä, millä tavoin Suomi asemoituu suhteessa maamme ulkopuoliseen maailmaan. Sekin lähti kohtalosta: Heikki Talvitie joutui kaksoisveljensä kanssa syntymäevakkoon kotikaupungistaan Viipurista muutaman kuukauden ikäisenä. Miksi se, mikä oli syntymäkaupunki, lakkasi olemasta omaa maata. Lapsuuden kysymyksiä seurasi uteliaisuus historiaan ja kansainvälisiin kysymyksiin, joita hän harrastaa yhä.

Eikä vain itselleen: Talvitie osallistuu edelleen aktiivisesti erilaisten yhteiskunnallisten ja kansalaistoimintaa harrastavien järjestöjen työhön. Hänen aktiviteettinsä on ollut näkyvää Suomi-Venäjä-Seurassa, Historian Ystäväin Liitossa, Suomalaisilla Historiapäivillä, Suomen Museoliitossa, Suomen Arktisessa Seurassa ja vasta perustetussa Suomen Geopoliittisessa seurassa.
Tämä kirja pyrkii olemaan ennen muuta kokonaisnäkemys siitä, millaisena Heikki Talvitie näkee kansallisen olemisemme peruskysymykset. Mistä me tulemme, miksi me olemme sellaisia kuin olemme, mikä meissä on tavallista ja mikä historiassamme tavatonta.
Heikki Talvitie on ulkopoliittisissa näkemyksissään vain yhdessä suhteessa poleeminen. Hänen purjehtijan näkemyksellään itsenäisyyttä, kansallista liikkuma-alaa voi olla vain kaikkiin ilmansuuntiin. Jos se kyseenalaistetaan yhdellä suunnalla, se tulee kyseenalaistetuksi kaikilla suunnilla. Tässä teoksessa pyritään selvittämään, mikä on historiallinen suhteemme itään ja länteen, pohjoiseen ja etelään. Mitä se oli, on nyt, mitä se ehkä voisi olla.
Heikki Talvitie ja Risto Repo tutustuivat toisiinsa Moskovan vuosina 1988-2002. Talvitie toimi suurlähettiläänä, Repo kirjeenvaihtajana. Suurlähettiläs Talvitien kautena Tukholmassa Risto Repo toimi suurlähetystömme lehdistöneuvoksena vuosina 2000-2002.
Kiitetyn Venäjä, Venäjä, Venäjä-kirjan kirjoittajan uusin teos.

”En erityisemmin halunnut Moskovaan. Lähdin sinne, kun nimitettiin. Ensi kertaa Leningrad juna-asemalle Moskovaan saapuessani sen seinälle oli maalattu suuri teksti ”Miru mir”. Mitähän se tarkoittaa, ihmettelin”, suurlähettiläs Heikki Talvitie muistelee.
Rauha maailmalle, se tarkoittaa. Ja Moskovasta tuli Heikki Talvitien kohtalo. Heikki Talvitien lähes 40 vuotta kestäneelle diplomaatin uralle on ominaista, että hän on tavannut joutua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Hän oli Jugoslaviassa juuri ennen sen hajoamissotia vuosina 1984-88.
Hän oli Moskovassa Neuvostoliiton myrskyisimmissä vaiheissa, Neuvostoliiton hajotessa ja Venäjän noustessa vuosina 1988-92. Ruotsissa ollessaan vuosina 1996-2002 ennen eläkkeelle siirtymistään hän käynnisti maiden välisen keskinäisen historiaselvitystyön ja suomen kielen aseman vahvistamisen Ruotsissa. Ja eläkkeeltäkin hänet haluttiin vielä aktiivipalvelukseen: Toimimaan Euroopan unionin erityisedustajana Etelä-Kaukasiassa, ja myöhemmin Georgian sodan aikaan Suomen ETY-järjestön puheenjohtajakaudella konfliktien ratkaisuyrityksissä.
Henkilö Heikki Talvitielle on ominaista, että hän on koko uransa rakentanut kokonaisnäkemystä siitä, millä tavoin Suomi asemoituu suhteessa maamme ulkopuoliseen maailmaan. Sekin lähti kohtalosta: Heikki Talvitie joutui kaksoisveljensä kanssa syntymäevakkoon kotikaupungistaan Viipurista muutaman kuukauden ikäisenä. Miksi se, mikä oli syntymäkaupunki, lakkasi olemasta omaa maata. Lapsuuden kysymyksiä seurasi uteliaisuus historiaan ja kansainvälisiin kysymyksiin, joita hän harrastaa yhä.

Eikä vain itselleen: Talvitie osallistuu edelleen aktiivisesti erilaisten yhteiskunnallisten ja kansalaistoimintaa harrastavien järjestöjen työhön. Hänen aktiviteettinsä on ollut näkyvää Suomi-Venäjä-Seurassa, Historian Ystäväin Liitossa, Suomalaisilla Historiapäivillä, Suomen Museoliitossa, Suomen Arktisessa Seurassa ja vasta perustetussa Suomen Geopoliittisessa seurassa.
Tämä kirja pyrkii olemaan ennen muuta kokonaisnäkemys siitä, millaisena Heikki Talvitie näkee kansallisen olemisemme peruskysymykset. Mistä me tulemme, miksi me olemme sellaisia kuin olemme, mikä meissä on tavallista ja mikä historiassamme tavatonta.
Heikki Talvitie on ulkopoliittisissa näkemyksissään vain yhdessä suhteessa poleeminen. Hänen purjehtijan näkemyksellään itsenäisyyttä, kansallista liikkuma-alaa voi olla vain kaikkiin ilmansuuntiin. Jos se kyseenalaistetaan yhdellä suunnalla, se tulee kyseenalaistetuksi kaikilla suunnilla. Tässä teoksessa pyritään selvittämään, mikä on historiallinen suhteemme itään ja länteen, pohjoiseen ja etelään. Mitä se oli, on nyt, mitä se ehkä voisi olla.
Heikki Talvitie ja Risto Repo tutustuivat toisiinsa Moskovan vuosina 1988-2002. Talvitie toimi suurlähettiläänä, Repo kirjeenvaihtajana. Suurlähettiläs Talvitien kautena Tukholmassa Risto Repo toimi suurlähetystömme lehdistöneuvoksena vuosina 2000-2002.
Kiitetyn Venäjä, Venäjä, Venäjä-kirjan kirjoittajan uusin teos.

Tuoteryhmä
EAN
9789527043554
YKL-kirjastoluokitus:
3
Lisää samankaltaisia
  • Saunela Marja-Liisa
    Ilmestymisvuosi: 2023
    Pehmeä kansi
    42.00 €
    38.18 € veroton
  • Saunela Marja-Liisa
    Ilmestymisvuosi: 2023
    Pehmeä kansi
    39.00 €
    35.45 € veroton
  • Heinzmann Sanni
    Ilmestymisvuosi: 2023
    Pehmeä kansi
    61.00 €
    55.45 € veroton
  • Juntunen Alpo
    Ilmestymisvuosi: 2023
    Kova kansi
    38.00 €
    34.55 € veroton
  • Gehring Sonja
    Ilmestymisvuosi: 2022
    Pehmeä kansi
    64.00 €
    58.18 € veroton
  • Heinzmann Sanni
    Ilmestymisvuosi: 2021
    Pehmeä kansi
    62.00 €
    56.36 € veroton
  • Hämet-Ahti Leena
    Ilmestymisvuosi: 2021
    Flexicover/ Flexi-cover/ Flexi Cover
    95.00 €
    86.36 € veroton
  • Forsman Dick
    Ilmestymisvuosi: 2020
    Flexicover/ Flexi-cover/ Flexi Cover
    26.00 € 20.80 €
    18.91 € veroton
  • Gehring Sonja
    Ilmestymisvuosi: 2020
    Audio CD
    95.00 €
    86.36 € veroton
  • Louekari Lauri
    Ilmestymisvuosi: 2020
    Kova kansi
    20.00 €
    18.18 € veroton