Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen muutti puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa puoleksitoista vuodeksi Siperian kylmimmälle seudulle Jakutiaan. Talvella pakkaset paukkuivat jopa 50 asteessa, ja Konttiset sulattivat vettä jäälohkareista ja teippasivat autoonsa tuplaikkunat. Perheen lapset kävivät jakutialaista kyläkoulua ja munniharppupainotteista päiväkotia. Konttinen tutustui Siperian ihmeisiin: hän kävi katsomassa Euraasian suurimman tulivuoren purkausta, vietti rantaelämää 70 000 mursun seurassa ja etsi mammutin syöksyhampaita ikiroudan syvyyksistä. Hän myös näytteli jäätynyttä zombia jakutialaisessa elokuvassa, oppi tykkäämään jäisestä kalasta ja tutustui omintakeisen ja elinvoimaisen jakuuttikansan elämään.Jussi Konttisen reportaasikirja kertoo suomalaisen perheen elämästä äärimmäisissä oloissa mutta myös Siperian kulttuurista, politiikasta ja taloudesta, valtavasta erämaasta, suunnattomista luonnonrikkauksista ja arktisen alueen herkästä luonnosta.
Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen muutti puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa puoleksitoista vuodeksi Siperian kylmimmälle seudulle Jakutiaan. Talvella pakkaset paukkuivat jopa 50 asteessa, ja Konttiset sulattivat vettä jäälohkareista ja teippasivat autoonsa tuplaikkunat. Perheen lapset kävivät jakutialaista kyläkoulua ja munniharppupainotteista päiväkotia. Konttinen tutustui Siperian ihmeisiin: hän kävi katsomassa Euraasian suurimman tulivuoren purkausta, vietti rantaelämää 70 000 mursun seurassa ja etsi mammutin syöksyhampaita ikiroudan syvyyksistä. Hän myös näytteli jäätynyttä zombia jakutialaisessa elokuvassa, oppi tykkäämään jäisestä kalasta ja tutustui omintakeisen ja elinvoimaisen jakuuttikansan elämään.Jussi Konttisen reportaasikirja kertoo suomalaisen perheen elämästä äärimmäisissä oloissa mutta myös Siperian kulttuurista, politiikasta ja taloudesta, valtavasta erämaasta, suunnattomista luonnonrikkauksista ja arktisen alueen herkästä luonnosta.
