Suomessa kuohui 1800-luvun lopulla, ja naiset vaativat oikeutta opiskeluun, julkiseen toimintaan ja henkiseen työhön. Mutta keitä olivat nämä edelläkävijät, ensimmäiset oppineet naiset? Millaisia ratkaisuja he tekivät, ja mitä heistä tuli? Naisten aika esittelee joukon varhaisia suomalaisia vaikuttajanaisia. Mukana on ensimmäisiä naisylioppilaita, kansainvälisiä vaikuttajia ja muita oman tiensä kulkijoita - ensimmäinen naispuolinen tohtori Lydia Seseman, ensimmäinen naismaisteri Emma Irene Åström, ensimmäinen naislääkäri Rosina Heikel, lääketieteen tohtori Karolina Eskelin, professori Alma Söderhjelm, filosofian tohtori Tekla Hultin ja yhteiskuntavaikuttaja Hedvig Gebhard. Näitä naisia yhdisti intohimo tietoon, rakkaus kirjoihin sekä rohkeus uhmata vallitsevia normeja. Nämä naiset loivat yhteyksiä monin tavoin niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Teos selvittää, millaisissa yhteisöissä nämä sankarittaret vaikuttivat ja millaisia verkostoja heidän toimintansa taakse kätkeytyi.
Suomessa kuohui 1800-luvun lopulla, ja naiset vaativat oikeutta opiskeluun, julkiseen toimintaan ja henkiseen työhön. Mutta keitä olivat nämä edelläkävijät, ensimmäiset oppineet naiset? Millaisia ratkaisuja he tekivät, ja mitä heistä tuli? Naisten aika esittelee joukon varhaisia suomalaisia vaikuttajanaisia. Mukana on ensimmäisiä naisylioppilaita, kansainvälisiä vaikuttajia ja muita oman tiensä kulkijoita - ensimmäinen naispuolinen tohtori Lydia Seseman, ensimmäinen naismaisteri Emma Irene Åström, ensimmäinen naislääkäri Rosina Heikel, lääketieteen tohtori Karolina Eskelin, professori Alma Söderhjelm, filosofian tohtori Tekla Hultin ja yhteiskuntavaikuttaja Hedvig Gebhard. Näitä naisia yhdisti intohimo tietoon, rakkaus kirjoihin sekä rohkeus uhmata vallitsevia normeja. Nämä naiset loivat yhteyksiä monin tavoin niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Teos selvittää, millaisissa yhteisöissä nämä sankarittaret vaikuttivat ja millaisia verkostoja heidän toimintansa taakse kätkeytyi.