Kieli on erottamaton osa jokaista puhujaansa ja yhteisöllistä toimintaa. Kielenkäyttö ja siihen puuttuminen saavat siksi usein tunteet leimahtamaan, olipa kyse kielen muuttumisesta, kielenohjailusta tai puhekielen kirjosta. Kielestä kiistellään, ja näissä kiistoissa erilaiset asenteet ja kieleen liittyvät uskomukset ottavat toisistaan mittaa - joskus kiivaastikin. Toiset kieltä koskevat ajattelumallit taas ovat huomaamattomampia, historian saatossa rakentuneita.
Kielen taju pureutuu siihen, kuinka kieli toimii vuorovaikutuksen ja vallan välineenä ja kuinka se on osa laajempaa sosiokulttuurista ajatteluamme. Aihetta tarkastellaan monien lähestymistapojen ja käytännön esimerkkien valossa: Miksi helsinkiä puhuvaa pidetään leuhkana ja mietä puhuvaa avarasydämisenä? Ovatko niinku, pliis ja alkaa tekemään kielenkäytössä haitallisia ja turhia? Mikä "helsinkiläisessä ässässä" on kuviteltua? Miten tasa-arvo liittyy kielenkäyttöön? Millä tavoin kansallisvaltion idea riivaa kieltenopetusta?
Kirjassa tartutaan moniin sellaisiin ilmiöihin, joita usein pidetään huonona kielenä ja uhkana kielen säilymiselle. Esiin nostetaan myös muutamia hiljaisia mutta yleisiä itsestäänselvyyksiä, joita nykytutkimuksen valossa on paikallaan koetella. Kirja pyrkiikin laajentamaan ja haastamaan lukijan kielitietoisuutta ja käsitystä kielen roolista yhteiskunnassa.
Kirjan kirjoittajat ovat kielentutkijoita, jotka ovat tutkineet kielen käyttöä, kielellistä vaihtelua, kieleen liittyviä asenteita ja ideologioita sekä kielenopetusta. Kirja on kirjoitettu tutkijoille, opettajille sekä kaikille, joilla on tapana vihastua, ihastua tai muuten vain kiinnostua kieliasioista ja arkisesta vuorovaikutuksesta.
Kieli on erottamaton osa jokaista puhujaansa ja yhteisöllistä toimintaa. Kielenkäyttö ja siihen puuttuminen saavat siksi usein tunteet leimahtamaan, olipa kyse kielen muuttumisesta, kielenohjailusta tai puhekielen kirjosta. Kielestä kiistellään, ja näissä kiistoissa erilaiset asenteet ja kieleen liittyvät uskomukset ottavat toisistaan mittaa - joskus kiivaastikin. Toiset kieltä koskevat ajattelumallit taas ovat huomaamattomampia, historian saatossa rakentuneita.
Kielen taju pureutuu siihen, kuinka kieli toimii vuorovaikutuksen ja vallan välineenä ja kuinka se on osa laajempaa sosiokulttuurista ajatteluamme. Aihetta tarkastellaan monien lähestymistapojen ja käytännön esimerkkien valossa: Miksi helsinkiä puhuvaa pidetään leuhkana ja mietä puhuvaa avarasydämisenä? Ovatko niinku, pliis ja alkaa tekemään kielenkäytössä haitallisia ja turhia? Mikä "helsinkiläisessä ässässä" on kuviteltua? Miten tasa-arvo liittyy kielenkäyttöön? Millä tavoin kansallisvaltion idea riivaa kieltenopetusta?
Kirjassa tartutaan moniin sellaisiin ilmiöihin, joita usein pidetään huonona kielenä ja uhkana kielen säilymiselle. Esiin nostetaan myös muutamia hiljaisia mutta yleisiä itsestäänselvyyksiä, joita nykytutkimuksen valossa on paikallaan koetella. Kirja pyrkiikin laajentamaan ja haastamaan lukijan kielitietoisuutta ja käsitystä kielen roolista yhteiskunnassa.
Kirjan kirjoittajat ovat kielentutkijoita, jotka ovat tutkineet kielen käyttöä, kielellistä vaihtelua, kieleen liittyviä asenteita ja ideologioita sekä kielenopetusta. Kirja on kirjoitettu tutkijoille, opettajille sekä kaikille, joilla on tapana vihastua, ihastua tai muuten vain kiinnostua kieliasioista ja arkisesta vuorovaikutuksesta.