Rikosylikomisario liittyy sekakuoroon ja toivoo, että uusi harrastus vie ajatukset pois työasioista. Toisin käy. Sillä samassa kuorossa laulavat myös Suntio ja Parturikampaaja, joita riivaavat taloudellinen ahdinko ja rakkauden hiipuminen, ja joita siksi yhdistää synkkien salaisuuksien vyyhti. Rikosylikomisario löytää tahtomattaan heidän kanssaan yhteisen sävelen, mutta se kulkee nuotin vieressä. Seurauksena on pyörre, joka vie järjen ja antaa tilalle tulen. Kuoro humisee, henki pihisee.
Mitä tekee se, joka ei ole koskaan mitään tehnyt? Mistä muistetaan se, joka on aina itsensä unohtanut? Mitä tapahtuu kun ylittää rajan? Ja millaisiin vaatteisiin vainajat puetaan?
Hypnoottinen ja kiihkeä romaani asettaa kysymyksiä, joihin ei ole vastausta ja vastaa kysymyksiin, joita ei yleensä kysytä. Henkireikä on romaani rakkauden ja vihan töistä. Se on järkyttävän hauska ja kipeän traaginen romaani rikoksen anatomiasta, siitä mitä emme kenties tee, mutta jota suunnittelemme. Kari Hotakainen virittää lyyrisen proosansa ennennäkemättömille kierroksille, mutta vauhdissakin lause palvelee maailmaa, jota se kuvaa ja luo. Tämä kirja on kirjoitettu tilassa.
Rikosylikomisario liittyy sekakuoroon ja toivoo, että uusi harrastus vie ajatukset pois työasioista. Toisin käy. Sillä samassa kuorossa laulavat myös Suntio ja Parturikampaaja, joita riivaavat taloudellinen ahdinko ja rakkauden hiipuminen, ja joita siksi yhdistää synkkien salaisuuksien vyyhti. Rikosylikomisario löytää tahtomattaan heidän kanssaan yhteisen sävelen, mutta se kulkee nuotin vieressä. Seurauksena on pyörre, joka vie järjen ja antaa tilalle tulen. Kuoro humisee, henki pihisee.
Mitä tekee se, joka ei ole koskaan mitään tehnyt? Mistä muistetaan se, joka on aina itsensä unohtanut? Mitä tapahtuu kun ylittää rajan? Ja millaisiin vaatteisiin vainajat puetaan?
Hypnoottinen ja kiihkeä romaani asettaa kysymyksiä, joihin ei ole vastausta ja vastaa kysymyksiin, joita ei yleensä kysytä. Henkireikä on romaani rakkauden ja vihan töistä. Se on järkyttävän hauska ja kipeän traaginen romaani rikoksen anatomiasta, siitä mitä emme kenties tee, mutta jota suunnittelemme. Kari Hotakainen virittää lyyrisen proosansa ennennäkemättömille kierroksille, mutta vauhdissakin lause palvelee maailmaa, jota se kuvaa ja luo. Tämä kirja on kirjoitettu tilassa.
