Dimitri Nikolaevitsh Buharov (1853-1889) oli venäläinen diplomaatti ja kansatieteen harrastaja. 1883 hän teki matkan Jäämeren rannikolta Suomen Lappiin ja Norjan Ruijaan. Laaja selostus matkasta ilmestyi Venäjällä pari vuotta myöhemmin, mutta muualla se on jäänyt tähän asti lähes tuntemattomaksi.Buharov oli saanut juuri nimityksen konsuliksi Tukholmaan, kun hänet lähetettiin raportoimaan Lapin ja Ruijan taloudellisesta tilanteesta sekä Venäjän, Norjan ja Suomen raja-alueiden asukkaiden kanssakäynnin muodoista. Matka vei Buharovin Pohjoiselta Jäämereltä Paatsjokea pitkin Inariin, sieltä pohjoiseen ja edelleen länteen Norjan puolelle, josta hän palasi Suomeen.Kertomus perehdyttää lukijan tarkoin tilastollisin tiedoin historiaan, kunkin kunnan väestöön, elinkeinoihin ja kehitysmahdollisuuksiin. Buharovin pääasiallisena huolena oli selvittää, miten kalastaja- ja porosaamelaiset selvisivät elinkeinojensa ja -tapojensa murroksessa.Buharovin matkakertomus on eloisa ja ansiokas kansatieteellinen kuvaus paimentolaisten elämästä. Aikanaan Venäjän maantieteellinen seura palkitsi sen hopeamitalillaan.
Dimitri Nikolaevitsh Buharov (1853-1889) oli venäläinen diplomaatti ja kansatieteen harrastaja. 1883 hän teki matkan Jäämeren rannikolta Suomen Lappiin ja Norjan Ruijaan. Laaja selostus matkasta ilmestyi Venäjällä pari vuotta myöhemmin, mutta muualla se on jäänyt tähän asti lähes tuntemattomaksi.Buharov oli saanut juuri nimityksen konsuliksi Tukholmaan, kun hänet lähetettiin raportoimaan Lapin ja Ruijan taloudellisesta tilanteesta sekä Venäjän, Norjan ja Suomen raja-alueiden asukkaiden kanssakäynnin muodoista. Matka vei Buharovin Pohjoiselta Jäämereltä Paatsjokea pitkin Inariin, sieltä pohjoiseen ja edelleen länteen Norjan puolelle, josta hän palasi Suomeen.Kertomus perehdyttää lukijan tarkoin tilastollisin tiedoin historiaan, kunkin kunnan väestöön, elinkeinoihin ja kehitysmahdollisuuksiin. Buharovin pääasiallisena huolena oli selvittää, miten kalastaja- ja porosaamelaiset selvisivät elinkeinojensa ja -tapojensa murroksessa.Buharovin matkakertomus on eloisa ja ansiokas kansatieteellinen kuvaus paimentolaisten elämästä. Aikanaan Venäjän maantieteellinen seura palkitsi sen hopeamitalillaan.
Dimitri Nikolaevitsh Buharov (1853-1889) oli venalainen diplomaatti ja kansatieteen harrastaja. 1883 han teki matkan Jaameren rannikolta Suomen Lappiin ja Norjan Ruijaan. Laaja selostus matkasta ilmestyi Venajalla pari vuotta myohemmin, mutta muualla se on jaanyt tahan asti lahes tuntemattomaksi.Buharov oli saanut juuri nimityksen konsuliksi Tukholmaan, kun hanet lahetettiin raportoimaan Lapin ja Ruijan taloudellisesta tilanteesta seka Venajan, Norjan ja Suomen raja-alueiden asukkaiden kanssakaynnin muodoista. Matka vei Buharovin Pohjoiselta Jaamerelta Paatsjokea pitkin Inariin, sielta pohjoiseen ja edelleen lanteen Norjan puolelle, josta han palasi Suomeen.Kertomus perehdyttaa lukijan tarkoin tilastollisin tiedoin historiaan, kunkin kunnan vaestoon, elinkeinoihin ja kehitysmahdollisuuksiin. Buharovin paaasiallisena huolena oli selvittaa, miten kalastaja- ja porosaamelaiset selvisivat elinkeinojensa ja -tapojensa murroksessa.Buharovin matkakertomus on eloisa ja ansiokas kansatieteellinen kuvaus paimentolaisten elamasta. Aikanaan Venajan maantieteellinen seura palkitsi sen hopeamitalillaan.
Dimitri Nikolaevitsh Buharov (1853-1889) oli venalainen diplomaatti ja kansatieteen harrastaja. 1883 han teki matkan Jaameren rannikolta Suomen Lappiin ja Norjan Ruijaan. Laaja selostus matkasta ilmestyi Venajalla pari vuotta myohemmin, mutta muualla se on jaanyt tahan asti lahes tuntemattomaksi.Buharov oli saanut juuri nimityksen konsuliksi Tukholmaan, kun hanet lahetettiin raportoimaan Lapin ja Ruijan taloudellisesta tilanteesta seka Venajan, Norjan ja Suomen raja-alueiden asukkaiden kanssakaynnin muodoista. Matka vei Buharovin Pohjoiselta Jaamerelta Paatsjokea pitkin Inariin, sielta pohjoiseen ja edelleen lanteen Norjan puolelle, josta han palasi Suomeen.Kertomus perehdyttaa lukijan tarkoin tilastollisin tiedoin historiaan, kunkin kunnan vaestoon, elinkeinoihin ja kehitysmahdollisuuksiin. Buharovin paaasiallisena huolena oli selvittaa, miten kalastaja- ja porosaamelaiset selvisivat elinkeinojensa ja -tapojensa murroksessa.Buharovin matkakertomus on eloisa ja ansiokas kansatieteellinen kuvaus paimentolaisten elamasta. Aikanaan Venajan maantieteellinen seura palkitsi sen hopeamitalillaan.
