Moskovan päiväkirja avaa ainutlaatuisen näkökulman Neuvostoliiton hajoamista seuranneisiin tapahtumiin.
Hannu Rautkallio pääsi ensimmäisenä suomalaisena Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) kaikista pyhimpään, puolueen pääarkistoon, kun se avattiin vuoden 1992 alussa. Rautkallion saman vuoden syksyllä julkaisemat tutkimukset, mm. vuoden 1961 noottikriisistä, aiheuttivat Suomessa julkisen kohun. Silloin alkanut arkistojen sota heijastuu tämän päivän kuumaan keskusteluun ns. Stasi- listoista. Niiden salailuilla on ollut suora yhteys NKP: n arkistojen tutkimiseen 1990-luvun alkuvuosina. Tekijä kertoo tutkimustyöstään Moskovassa ja korkean tason valtiollisista väliintuloista, joita tähän mennessä ei ole tunnettu.
Moskovan päiväkirja on historia historian kirjoittamisesta, mutta myös merkittävä aikalaisdokumentti Venäjän suuresta muutoksesta, joka heijastui Suomeen ja suomalaisten käyttäytymiseen, mm. Baltian maiden itsenäistyessä. Tekijä kertoo yksityiskohtaisesti, lähes päivien tarkkuudella Venäjän dramaattisista muutoksista, joita hän oli paikan päällä todistamassa.
Tekijä pääsi seuraamaan koko 1990-luvun Suomeen vaikuttaneita ulkoisia muutoksia myös Yhdysvalloista käsin. Hän organisoi 1990-luvulla suomalais-venäläis-amerikkalaisen "Tripartite Gateway"-projektin, jonka puitteissa järjestettiin teollisuusjohtajien ja valtioiden johdon huippukokouksia Moskovassa, Washingtonissa ja Helsingissä 2000-luvulle asti. Hankkeen suojelijoina olivat varapresidentti Al Gore, pääministeri Viktor Chernomyrdhin ja presidentti Martti Ahtisaari.
Moskovan päiväkirja paljastaa lähihistoriastamme ja sen varjelusta yllättäviä piirteitä, joista tähän asti on julkisuudessa vaiettu. Presidentti Boris Jeltsin oli valmistautunut kesällä 1992 avaamaan entisen Neuvostoliiton arkistoja, mutta Suomen poliittisen eliitin piirissä ehdotusta kavahdettiin.
Hannu Rautkallio paljastaa Moskovassa käymistään keskusteluista hämmästyttäviä piirteitä. Hän kävi niitä Venäjän hallinnon huipulla, samaan aikaan kun Suomesta käsin pyrittiin estämään tutkimustyö NKP: n arkistoissa. Moskovan päiväkirja osoittaa konkreettisesti, kuinka valmistautumattomia suomalaiset ovat edelleenkin kohtaamaan NKP: n ajan menneisyytemme.
Moskovan päiväkirja avaa ainutlaatuisen näkökulman Neuvostoliiton hajoamista seuranneisiin tapahtumiin.
Hannu Rautkallio pääsi ensimmäisenä suomalaisena Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) kaikista pyhimpään, puolueen pääarkistoon, kun se avattiin vuoden 1992 alussa. Rautkallion saman vuoden syksyllä julkaisemat tutkimukset, mm. vuoden 1961 noottikriisistä, aiheuttivat Suomessa julkisen kohun. Silloin alkanut arkistojen sota heijastuu tämän päivän kuumaan keskusteluun ns. Stasi- listoista. Niiden salailuilla on ollut suora yhteys NKP: n arkistojen tutkimiseen 1990-luvun alkuvuosina. Tekijä kertoo tutkimustyöstään Moskovassa ja korkean tason valtiollisista väliintuloista, joita tähän mennessä ei ole tunnettu.
Moskovan päiväkirja on historia historian kirjoittamisesta, mutta myös merkittävä aikalaisdokumentti Venäjän suuresta muutoksesta, joka heijastui Suomeen ja suomalaisten käyttäytymiseen, mm. Baltian maiden itsenäistyessä. Tekijä kertoo yksityiskohtaisesti, lähes päivien tarkkuudella Venäjän dramaattisista muutoksista, joita hän oli paikan päällä todistamassa.
Tekijä pääsi seuraamaan koko 1990-luvun Suomeen vaikuttaneita ulkoisia muutoksia myös Yhdysvalloista käsin. Hän organisoi 1990-luvulla suomalais-venäläis-amerikkalaisen "Tripartite Gateway"-projektin, jonka puitteissa järjestettiin teollisuusjohtajien ja valtioiden johdon huippukokouksia Moskovassa, Washingtonissa ja Helsingissä 2000-luvulle asti. Hankkeen suojelijoina olivat varapresidentti Al Gore, pääministeri Viktor Chernomyrdhin ja presidentti Martti Ahtisaari.
Moskovan päiväkirja paljastaa lähihistoriastamme ja sen varjelusta yllättäviä piirteitä, joista tähän asti on julkisuudessa vaiettu. Presidentti Boris Jeltsin oli valmistautunut kesällä 1992 avaamaan entisen Neuvostoliiton arkistoja, mutta Suomen poliittisen eliitin piirissä ehdotusta kavahdettiin.
Hannu Rautkallio paljastaa Moskovassa käymistään keskusteluista hämmästyttäviä piirteitä. Hän kävi niitä Venäjän hallinnon huipulla, samaan aikaan kun Suomesta käsin pyrittiin estämään tutkimustyö NKP: n arkistoissa. Moskovan päiväkirja osoittaa konkreettisesti, kuinka valmistautumattomia suomalaiset ovat edelleenkin kohtaamaan NKP: n ajan menneisyytemme.
Moskovan paivakirja avaa ainutlaatuisen nakokulman Neuvostoliiton hajoamista seuranneisiin tapahtumiin.
Hannu Rautkallio paasi ensimmaisena suomalaisena Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) kaikista pyhimpaan, puolueen paaarkistoon, kun se avattiin vuoden 1992 alussa. Rautkallion saman vuoden syksylla julkaisemat tutkimukset, mm. vuoden 1961 noottikriisista, aiheuttivat Suomessa julkisen kohun. Silloin alkanut arkistojen sota heijastuu taman paivan kuumaan keskusteluun ns. Stasi- listoista. Niiden salailuilla on ollut suora yhteys NKP: n arkistojen tutkimiseen 1990-luvun alkuvuosina. Tekija kertoo tutkimustyostaan Moskovassa ja korkean tason valtiollisista valiintuloista, joita tahan mennessa ei ole tunnettu.
Moskovan paivakirja on historia historian kirjoittamisesta, mutta myos merkittava aikalaisdokumentti Venajan suuresta muutoksesta, joka heijastui Suomeen ja suomalaisten kayttaytymiseen, mm. Baltian maiden itsenaistyessa. Tekija kertoo yksityiskohtaisesti, lahes paivien tarkkuudella Venajan dramaattisista muutoksista, joita han oli paikan paalla todistamassa.
Tekija paasi seuraamaan koko 1990-luvun Suomeen vaikuttaneita ulkoisia muutoksia myos Yhdysvalloista kasin. Han organisoi 1990-luvulla suomalais-venalais-amerikkalaisen "Tripartite Gateway"-projektin, jonka puitteissa jarjestettiin teollisuusjohtajien ja valtioiden johdon huippukokouksia Moskovassa, Washingtonissa ja Helsingissa 2000-luvulle asti. Hankkeen suojelijoina olivat varapresidentti Al Gore, paaministeri Viktor Chernomyrdhin ja presidentti Martti Ahtisaari.
Moskovan paivakirja paljastaa lahihistoriastamme ja sen varjelusta yllattavia piirteita, joista tahan asti on julkisuudessa vaiettu. Presidentti Boris Jeltsin oli valmistautunut kesalla 1992 avaamaan entisen Neuvostoliiton arkistoja, mutta Suomen poliittisen eliitin piirissa ehdotusta kavahdettiin.
Hannu Rautkallio paljastaa Moskovassa kaymistaan keskusteluista hammastyttavia piirteita. Han kavi niita Venajan hallinnon huipulla, samaan aikaan kun Suomesta kasin pyrittiin estamaan tutkimustyo NKP: n arkistoissa. Moskovan paivakirja osoittaa konkreettisesti, kuinka valmistautumattomia suomalaiset ovat edelleenkin kohtaamaan NKP: n ajan menneisyytemme.
Moskovan paivakirja avaa ainutlaatuisen nakokulman Neuvostoliiton hajoamista seuranneisiin tapahtumiin.
Hannu Rautkallio paasi ensimmaisena suomalaisena Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) kaikista pyhimpaan, puolueen paaarkistoon, kun se avattiin vuoden 1992 alussa. Rautkallion saman vuoden syksylla julkaisemat tutkimukset, mm. vuoden 1961 noottikriisista, aiheuttivat Suomessa julkisen kohun. Silloin alkanut arkistojen sota heijastuu taman paivan kuumaan keskusteluun ns. Stasi- listoista. Niiden salailuilla on ollut suora yhteys NKP: n arkistojen tutkimiseen 1990-luvun alkuvuosina. Tekija kertoo tutkimustyostaan Moskovassa ja korkean tason valtiollisista valiintuloista, joita tahan mennessa ei ole tunnettu.
Moskovan paivakirja on historia historian kirjoittamisesta, mutta myos merkittava aikalaisdokumentti Venajan suuresta muutoksesta, joka heijastui Suomeen ja suomalaisten kayttaytymiseen, mm. Baltian maiden itsenaistyessa. Tekija kertoo yksityiskohtaisesti, lahes paivien tarkkuudella Venajan dramaattisista muutoksista, joita han oli paikan paalla todistamassa.
Tekija paasi seuraamaan koko 1990-luvun Suomeen vaikuttaneita ulkoisia muutoksia myos Yhdysvalloista kasin. Han organisoi 1990-luvulla suomalais-venalais-amerikkalaisen "Tripartite Gateway"-projektin, jonka puitteissa jarjestettiin teollisuusjohtajien ja valtioiden johdon huippukokouksia Moskovassa, Washingtonissa ja Helsingissa 2000-luvulle asti. Hankkeen suojelijoina olivat varapresidentti Al Gore, paaministeri Viktor Chernomyrdhin ja presidentti Martti Ahtisaari.
Moskovan paivakirja paljastaa lahihistoriastamme ja sen varjelusta yllattavia piirteita, joista tahan asti on julkisuudessa vaiettu. Presidentti Boris Jeltsin oli valmistautunut kesalla 1992 avaamaan entisen Neuvostoliiton arkistoja, mutta Suomen poliittisen eliitin piirissa ehdotusta kavahdettiin.
Hannu Rautkallio paljastaa Moskovassa kaymistaan keskusteluista hammastyttavia piirteita. Han kavi niita Venajan hallinnon huipulla, samaan aikaan kun Suomesta kasin pyrittiin estamaan tutkimustyo NKP: n arkistoissa. Moskovan paivakirja osoittaa konkreettisesti, kuinka valmistautumattomia suomalaiset ovat edelleenkin kohtaamaan NKP: n ajan menneisyytemme.
