Suomessa kilpailuajattelu on hallinnut 1990-luvulta lähtien yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksiä. Kilpailuvaltiossa kansalaiset kilpailevat keskenään ja valtio keskittyy edistämään suurten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Vaaditaanko kansalaisia laittamaan kaikki resurssinsa työelämässä pärjäämiseen, ja hyväksytäänkö samalla, että monelle lankeaa häviäjän rooli? Kilpailuvaltion kyydissä kuljettaa Suomen hyvinvointimallin muutoksiin 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa kerrotaan, kuinka hyvinvointimallimme on syntynyt ja kuinka alkuperäinen idea kansalaisen parhaasta on väistynyt kilpailuvaltioajattelun tieltä. Nykyisessä politiikassa edistetään ensisijaisesti kansainvälistä kilpailukykyä ja vähennetään valtion roolia hyvinvoinnin turvaajana. Kun kaikki eivät pääse peliin mukaan, eriarvoisuus lisääntyy. Näin hukataan inhimillisiä resursseja ja sorrutaan tehottomuuteen. Teoksessa esitetään keinoja Suomen hyvinvointimallin jalostamiseksi nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Sen mukaan hyvinvointiin kannattaa panostaa ja sen rahoittaminen vaatii ainoastaan poliittista tahtoa ja uskoa ihmisten omaan toimeliaisuuteen.
Suomessa kilpailuajattelu on hallinnut 1990-luvulta lähtien yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksiä. Kilpailuvaltiossa kansalaiset kilpailevat keskenään ja valtio keskittyy edistämään suurten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Vaaditaanko kansalaisia laittamaan kaikki resurssinsa työelämässä pärjäämiseen, ja hyväksytäänkö samalla, että monelle lankeaa häviäjän rooli? Kilpailuvaltion kyydissä kuljettaa Suomen hyvinvointimallin muutoksiin 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa kerrotaan, kuinka hyvinvointimallimme on syntynyt ja kuinka alkuperäinen idea kansalaisen parhaasta on väistynyt kilpailuvaltioajattelun tieltä. Nykyisessä politiikassa edistetään ensisijaisesti kansainvälistä kilpailukykyä ja vähennetään valtion roolia hyvinvoinnin turvaajana. Kun kaikki eivät pääse peliin mukaan, eriarvoisuus lisääntyy. Näin hukataan inhimillisiä resursseja ja sorrutaan tehottomuuteen. Teoksessa esitetään keinoja Suomen hyvinvointimallin jalostamiseksi nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Sen mukaan hyvinvointiin kannattaa panostaa ja sen rahoittaminen vaatii ainoastaan poliittista tahtoa ja uskoa ihmisten omaan toimeliaisuuteen.
