Kiihkeä pyrkimys mahdollisimman ripeään talouskasvuun on saanut kansakunnat asettamaan koulutuksen ensisijaiseksi päämääräksi oppilaiden taloudellisen tuottavuuden edistämisen. Oppilaiden yleissivistyksen kartuttamista sekä heidän kasvattamistaan kriittiseen ajatteluun ja empatiaan kykeneviksi kansalaisiksi ei enää pidetä tärkeänä. Tässä vahvassa ja vaikuttavassa kirjassa arvostettu filosofi Martha Nussbaum korostaa painokkaasti yleissivistävän opetuksen tärkeyttä kaikilla koulutuksen portailla. Hän osoittaa vakuuttavasti, että humanistinen yleissivistys on edellytys demokratian terveydelle ja oikeudenmukaiselle maailmanjärjestykselle. Nussbaum vastustaa pyrkimyksiä muuttaa koulutus pelkäksi kansantuotteen kasvattamisen välineeksi, sillä lyhytnäköinen keskittyminen aineellista hyötyä tuottaviin taitoihin jäytää edellytyksiä arvostella vallanpitäjiä, vähentää myötätuntoa syrjäytyneitä ja tavanomaisesta poikkeavia kohtaan sekä heikentää kykyä ratkaista monimutkaisia maailmanlaajuisia ongelmia. Nussbaumin mukaan koulutus pitää uudelleen kytkeä humanistisiin tieteisiin, jotta oppilaat voivat kasvaa oman maansa ja koko maailman demokraattisiksi kansalaisiksi.
Kiihkeä pyrkimys mahdollisimman ripeään talouskasvuun on saanut kansakunnat asettamaan koulutuksen ensisijaiseksi päämääräksi oppilaiden taloudellisen tuottavuuden edistämisen. Oppilaiden yleissivistyksen kartuttamista sekä heidän kasvattamistaan kriittiseen ajatteluun ja empatiaan kykeneviksi kansalaisiksi ei enää pidetä tärkeänä. Tässä vahvassa ja vaikuttavassa kirjassa arvostettu filosofi Martha Nussbaum korostaa painokkaasti yleissivistävän opetuksen tärkeyttä kaikilla koulutuksen portailla. Hän osoittaa vakuuttavasti, että humanistinen yleissivistys on edellytys demokratian terveydelle ja oikeudenmukaiselle maailmanjärjestykselle. Nussbaum vastustaa pyrkimyksiä muuttaa koulutus pelkäksi kansantuotteen kasvattamisen välineeksi, sillä lyhytnäköinen keskittyminen aineellista hyötyä tuottaviin taitoihin jäytää edellytyksiä arvostella vallanpitäjiä, vähentää myötätuntoa syrjäytyneitä ja tavanomaisesta poikkeavia kohtaan sekä heikentää kykyä ratkaista monimutkaisia maailmanlaajuisia ongelmia. Nussbaumin mukaan koulutus pitää uudelleen kytkeä humanistisiin tieteisiin, jotta oppilaat voivat kasvaa oman maansa ja koko maailman demokraattisiksi kansalaisiksi.
