Vuosina 1918-1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä ei ollut lainkaan virallisia diplomaattisia välejä. Suomalaisen käsityksen mukaan naapurimaat olivat keskenään sodassa. Tsaarilta vallan kaapanneita bolsevikkejä pidettiin kansainvälisessä politiikassa rosvojoukkona, joka käytti neuvotteluaseinaan panttivankeja. Myös pakolaisia suuntautui Suomea kohti, sillä Pietari oli rajalta vain 30 kilometrin päässä. Virallisten suhteiden puuttuminen teki rajaseudusta vyöhykkeen, jossa ei vallinnut sen paremmin rauha kuin sotakaan. Monet vankien ja panttivankien vaihdot tapahtuivat Karjalan kannaksella, joka oli tärkeä väylä myös ulkovaltojen agenteille ja agitaattoreille, lehtimiehille ja maailmanvallankumouksellisille. Ajoittain suhteellisen avoin raja houkutteli rajaliikennettä, joka sai välillä ihmiskaupan luonteen. Raja kertoo elävästi näistä "rajatapauksista", jotka saivat alkunsa eri puolilta maailmaa: Pietarista, Maarianhaminasta, New Yorkista tai Persiasta. Runsaasti kuvitetussa teoksessa keskitytäänkin kiinnostaviin tapauksiin ja toimijoihin, joiden kaikkien tie johti tavalla tai toisella Suomen ja Venäjän rajalle.
Vuosina 1918-1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä ei ollut lainkaan virallisia diplomaattisia välejä. Suomalaisen käsityksen mukaan naapurimaat olivat keskenään sodassa. Tsaarilta vallan kaapanneita bolsevikkejä pidettiin kansainvälisessä politiikassa rosvojoukkona, joka käytti neuvotteluaseinaan panttivankeja. Myös pakolaisia suuntautui Suomea kohti, sillä Pietari oli rajalta vain 30 kilometrin päässä. Virallisten suhteiden puuttuminen teki rajaseudusta vyöhykkeen, jossa ei vallinnut sen paremmin rauha kuin sotakaan. Monet vankien ja panttivankien vaihdot tapahtuivat Karjalan kannaksella, joka oli tärkeä väylä myös ulkovaltojen agenteille ja agitaattoreille, lehtimiehille ja maailmanvallankumouksellisille. Ajoittain suhteellisen avoin raja houkutteli rajaliikennettä, joka sai välillä ihmiskaupan luonteen. Raja kertoo elävästi näistä "rajatapauksista", jotka saivat alkunsa eri puolilta maailmaa: Pietarista, Maarianhaminasta, New Yorkista tai Persiasta. Runsaasti kuvitetussa teoksessa keskitytäänkin kiinnostaviin tapauksiin ja toimijoihin, joiden kaikkien tie johti tavalla tai toisella Suomen ja Venäjän rajalle.
Vuosina 1918-1920 Suomen ja Neuvosto-Venajan valilla ei ollut lainkaan virallisia diplomaattisia valeja. Suomalaisen kasityksen mukaan naapurimaat olivat keskenaan sodassa. Tsaarilta vallan kaapanneita bolsevikkeja pidettiin kansainvalisessa politiikassa rosvojoukkona, joka kaytti neuvotteluaseinaan panttivankeja. Myos pakolaisia suuntautui Suomea kohti, silla Pietari oli rajalta vain 30 kilometrin paassa. Virallisten suhteiden puuttuminen teki rajaseudusta vyohykkeen, jossa ei vallinnut sen paremmin rauha kuin sotakaan. Monet vankien ja panttivankien vaihdot tapahtuivat Karjalan kannaksella, joka oli tarkea vayla myos ulkovaltojen agenteille ja agitaattoreille, lehtimiehille ja maailmanvallankumouksellisille. Ajoittain suhteellisen avoin raja houkutteli rajaliikennetta, joka sai valilla ihmiskaupan luonteen. Raja kertoo elavasti naista "rajatapauksista", jotka saivat alkunsa eri puolilta maailmaa: Pietarista, Maarianhaminasta, New Yorkista tai Persiasta. Runsaasti kuvitetussa teoksessa keskitytaankin kiinnostaviin tapauksiin ja toimijoihin, joiden kaikkien tie johti tavalla tai toisella Suomen ja Venajan rajalle.
Vuosina 1918-1920 Suomen ja Neuvosto-Venajan valilla ei ollut lainkaan virallisia diplomaattisia valeja. Suomalaisen kasityksen mukaan naapurimaat olivat keskenaan sodassa. Tsaarilta vallan kaapanneita bolsevikkeja pidettiin kansainvalisessa politiikassa rosvojoukkona, joka kaytti neuvotteluaseinaan panttivankeja. Myos pakolaisia suuntautui Suomea kohti, silla Pietari oli rajalta vain 30 kilometrin paassa. Virallisten suhteiden puuttuminen teki rajaseudusta vyohykkeen, jossa ei vallinnut sen paremmin rauha kuin sotakaan. Monet vankien ja panttivankien vaihdot tapahtuivat Karjalan kannaksella, joka oli tarkea vayla myos ulkovaltojen agenteille ja agitaattoreille, lehtimiehille ja maailmanvallankumouksellisille. Ajoittain suhteellisen avoin raja houkutteli rajaliikennetta, joka sai valilla ihmiskaupan luonteen. Raja kertoo elavasti naista "rajatapauksista", jotka saivat alkunsa eri puolilta maailmaa: Pietarista, Maarianhaminasta, New Yorkista tai Persiasta. Runsaasti kuvitetussa teoksessa keskitytaankin kiinnostaviin tapauksiin ja toimijoihin, joiden kaikkien tie johti tavalla tai toisella Suomen ja Venajan rajalle.
