"Totuuden salaaminen on ainoa tieteen tuntema säädyttömyys", kirjoitti suomalaisen sosiologian isäksikin kutsuttu Edvard Westermarck vuonna 1891. Hän on yksi tunnetuimmista ajattelijoistamme kautta aikojen. Westermarck oli aikansa moraalikapinallinen. Hän tarttui tutkimuksissaan kuohuttaviin aiheisiin ja puolusti useita sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja avioliittoon liittyviä lainuudistuksia, kuten aviopuolisoiden tasavertaisuutta, eugeenisia avioliittoesteitä, ehkäisyn ja abortin sallimista, homoseksuaalisuuden dekriminalisointia sekä aviottomien äitien ja lasten aseman kohentamista.Edvard Westermarck - totuuden etsijä tuo esiin uusia, lähes kokonaan pimentoon jääneitä puolia hänen ajattelustaan. Westermarckia ajoi eteenpäin vahva usko tiedon ja järjen merkitykseen, eikä hän tyytynyt vain etsimään totuutta vaan halusi todella vaikuttaa yhteiskuntaan tieteellisen tiedon avulla. Westermarckin elämän ja ajattelun myötä piirtyy esiin myös kiehtova kuva ajan tiede- ja kulttuurimaailmasta.
"Totuuden salaaminen on ainoa tieteen tuntema säädyttömyys", kirjoitti suomalaisen sosiologian isäksikin kutsuttu Edvard Westermarck vuonna 1891. Hän on yksi tunnetuimmista ajattelijoistamme kautta aikojen. Westermarck oli aikansa moraalikapinallinen. Hän tarttui tutkimuksissaan kuohuttaviin aiheisiin ja puolusti useita sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja avioliittoon liittyviä lainuudistuksia, kuten aviopuolisoiden tasavertaisuutta, eugeenisia avioliittoesteitä, ehkäisyn ja abortin sallimista, homoseksuaalisuuden dekriminalisointia sekä aviottomien äitien ja lasten aseman kohentamista.Edvard Westermarck - totuuden etsijä tuo esiin uusia, lähes kokonaan pimentoon jääneitä puolia hänen ajattelustaan. Westermarckia ajoi eteenpäin vahva usko tiedon ja järjen merkitykseen, eikä hän tyytynyt vain etsimään totuutta vaan halusi todella vaikuttaa yhteiskuntaan tieteellisen tiedon avulla. Westermarckin elämän ja ajattelun myötä piirtyy esiin myös kiehtova kuva ajan tiede- ja kulttuurimaailmasta.
